< Psalmien 139 >
1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut.
Jehová, tú me has examinado, y conocido.
2 Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa.
Tú has conocido mi sentarme y mi levantarme, has entendido desde lejos mis pensamientos.
3 Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset, ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut.
Mi senda, y mi acostarme has rodeado; y todos mis caminos has conocido.
4 Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne.
Porque aun no está la palabra en mi lengua, y, he aquí, Jehová, tú la supiste toda.
5 Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa ja laskenut kätesi minun päälleni.
Detrás y delante tú me formaste; y pusiste sobre mí tu mano.
6 Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen, ylen korkea käsittääkseni sen.
Más maravillosa es la ciencia que mi capacidad: alta es, no puedo comprenderla.
7 Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä?
¿A dónde me iré de tu Espíritu? ¿y a dónde huiré de delante de ti?
8 Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä. (Sheol )
Si subiere a los cielos, allí estás tú; y si hiciere mi estrado en el infierno, héte allí. (Sheol )
9 Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin,
Si tomare las alas del alba, y habitare en el cabo de la mar,
10 sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.
Aun allí me guiará tu mano; y me trabará tu diestra.
11 Ja jos minä sanoisin: "Peittäköön minut pimeys, ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi",
Si dijere: Ciertamente las tinieblas me encubrirán: aun la noche resplandecerá por causa de mí.
12 niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi niinkuin päivä, pimeys olisi niinkuin valkeus.
Aun las tinieblas no encubren nada de ti; y la noche resplandece como el día: las tinieblas son como la luz.
13 Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa.
Porque tú poseiste mis riñones; cubrísteme en el vientre de mi madre.
14 Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää.
Confesarte he, porque terribles y maravillosas son tus obras: estoy maravillado, y mi alma lo conoce en gran manera.
15 Minun luuni eivät olleet sinulta salatut, kun minut salassa valmistettiin, kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä.
No fue encubierto mi cuerpo de ti, aunque yo fui hecho en secreto: fue entretejido en los profundos de la tierra.
16 Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.
Mi imperfección vieron tus ojos; y en tu libro estaban todas aquellas cosas escritas, que fueron entonces formadas, sin faltar una de ellas.
17 Mutta kuinka kalliit ovat minulle sinun ajatuksesi, Jumala, kuinka suuri on niitten luku!
Así que ¡cuán preciosos me son tus pensamientos, o! Dios! ¡Cuán multiplicadas son sus cuentas!
18 Jos minä tahtoisin ne lukea, olisi niitä enemmän kuin hiekan jyväsiä. -Minä herään ja olen vielä sinun tykönäsi.
Si las cuento, multiplícanse más que la arena: despierto, y aun estoy contigo.
19 Jumala, jospa sinä surmaisit jumalattomat! Ja te murhamiehet, väistykää minusta pois!
Si matases, o! Dios, al impío; y los varones de sangres se quitasen de mí;
20 Sillä he puhuvat sinusta petollisesti ja lausuvat turhaan sinun nimesi-nuo sinun vihollisesi.
Que te dicen blasfemias: ensoberbécense en vano tus enemigos.
21 Herra, enkö minä vihaisi niitä, jotka sinua vihaavat, enkö inhoaisi niitä, jotka sinua vastustavat?
¿No tuve en odio, o! Jehová, a los que te aborrecieron? ¿y peleo contra tus enemigos?
22 Kaikella vihalla minä heitä vihaan, he ovat minun omia vihollisiani.
De entero odio los aborrecí: túvelos por enemigos.
23 Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
Examíname, o! Dios, y conoce mi corazón: pruébame, y conoce mis pensamientos.
24 Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.
Y ve si hay en mí camino de perversidad; y guíame en el camino del mundo.