Psalmien 138

1 Daavidin virsi. Minä kiitän sinua kaikesta sydämestäni, veisaan sinun kiitostasi jumalien edessä.

(Af David.) Jeg vil prise dig HERRE, at hele lovsynge dig for Guderne;

2 Minä rukoilen sinua kumartuneena sinun pyhään temppeliisi päin ja kiitän sinun nimeäsi sinun armosi ja totuutesi tähden; sillä sinä olet osoittanut, että sinun lupauksesi on suuri yli kaiken, mitä sinun nimesi ilmoittaa.

jeg vil tilbede, vendt mod dit hellige Tempel, og mere end alt vil jeg prise dit Navn for din Miskundheds og Trofastheds Skyld; thi du har herliggjort dit Ord.

3 Sinä päivänä, jona minä huusin, sinä vastasit minulle; sinä rohkaisit minua: minun sieluni sai voiman.

Den Dag jeg råbte, svared du mig, du gav mig Mod, i min Sjæl kom Styrke.

4 Herra, kaikki maan kuninkaat ylistävät sinua, kun kuulevat sinun suusi sanat.

Alle Jordens Konger skal prise dig, HERRE, når de hører din Munds Ord,

5 Ja he veisaavat Herran teistä, sillä suuri on Herran kunnia.

og synge om HERRENs Veje; thi stor er HERRENs Ære,

6 Sillä Herra on korkea, mutta katsoo alhaiseen, ja hän tuntee ylpeän kaukaa.

thi HERREN er ophøjet, ser til den ringe, han kender den stolte i Frastand.

7 Vaikka minä vaellan ahdistuksen keskellä, niin sinä virvoitat minut. Sinä ojennat kätesi minun vihamiesteni vihaa vastaan, ja sinun oikea kätesi auttaa minua.

Går jeg i Trængsel, du værger mig Livet, mod Fjendernes Vrede udrækker du Hånden, din højre bringer mig Frelse.

8 Herra vie minun asiani päätökseen. Herra, sinun armosi pysyy iankaikkisesti; älä jätä kesken kättesi työtä.

HERREN vil føre det igennem for mig, din Miskundhed, HERRE, varer evindelig. Opgiv ej dine Hænders Værk!