Psalmien 135
1 Halleluja! Ylistäkää Herran nimeä. Ylistäkää, te Herran palvelijat,
Halleluja! Lov Herrens navn, lov, I Herrens tjenere,
2 jotka seisotte Herran huoneessa, meidän Jumalamme huoneen esikartanoissa.
I som står i Herrens hus, i forgårdene til vår Guds hus!
3 Ylistäkää Herraa, sillä Herra on hyvä, veisatkaa kiitosta hänen nimellensä, sillä se on suloinen.
Lov Herren! for Herren er god, lovsyng hans navn! for det er liflig.
4 Sillä Herra on valinnut Jaakobin omaksensa, Israelin omaisuudeksensa.
For Herren har utvalgt sig Jakob, Israel til sin eiendom.
5 Sillä minä tiedän, että Herra on suuri, ja meidän Herramme korkeampi kaikkia jumalia.
Jeg vet at Herren er stor, og vår Herre større enn alle guder.
6 Kaiken, mitä Herra tahtoo, hän tekee, sekä taivaassa että maassa, merissä ja kaikissa syvyyksissä;
Herren gjør alt det han vil, i himmelen og på jorden, i havene og alle dyp,
7 hän, joka nostaa pilvet maan ääristä, tekee salamat ja sateen ja tuopi tuulen sen säilytyspaikoista;
han som lar regnskyer stige op fra jordens ende, gjør lyn til regn, fører vind ut av sine forrådshus,
8 hän, joka surmasi Egyptin esikoiset, niin ihmisten kuin eläinten;
han som slo de førstefødte i Egypten, både mennesker og fe.
9 hän, joka lähetti tunnusteot ja ihmeet sinun keskellesi, Egypti, faraota ja kaikkia hänen palvelijoitansa vastaan;
som sendte tegn og under midt i dig, Egypten, mot Farao og mot alle hans tjenere,
10 hän, joka kukisti suuret kansat ja tuotti surman väkeville kuninkaille,
han som slo mange hedningefolk og drepte mektige konger,
11 Siihonille, amorilaisten kuninkaalle, ja Oogille, Baasanin kuninkaalle, ja kaikille Kanaanin valtakunnille
Sihon, amorittenes konge, og Og, Basans konge, og alle Kana'ans kongeriker,
12 ja antoi heidän maansa perintöosaksi, perintöosaksi kansallensa Israelille.
og gav deres land til arv, gav Israel, sitt folk, det til arv.
13 Herra, sinun nimesi pysyy iankaikkisesti, Herra, sinun muistosi polvesta polveen.
Herre, ditt navn blir til evig tid, Herre, ditt minne fra slekt til slekt.
14 Sillä Herra hankkii oikeuden kansalleen ja armahtaa palvelijoitansa.
For Herren skal dømme sitt folk, og han skal miskunne sig over sine tjenere.
15 Pakanain epäjumalat ovat hopeata ja kultaa, ihmiskätten tekoa.
Hedningenes avguder er sølv og gull, et verk av menneskers hender.
16 Niillä on suu, mutta eivät ne puhu, niillä on silmät, mutta eivät näe,
De har munn, men taler ikke; de har øine, men ser ikke;
17 niillä on korvat, mutta eivät kuule, eikä niillä ole henkeä suussansa.
de har ører, men hører ikke, og det er ikke nogen ånde i deres munn.
18 Niiden kaltaisia ovat niiden tekijät ja kaikki, jotka niihin turvaavat.
Som de selv er, blir de som gjør dem, hver den som setter sin lit til dem.
19 Te, Israelin suku, kiittäkää Herraa, te, Aaronin suku, kiittäkää Herraa.
Israels hus, lov Herren! Arons hus, lov Herren!
20 Te, Leevin suku, kiittäkää Herraa, te, Herraa pelkääväiset, kiittäkää Herraa.
Levis hus, lov Herren! I som frykter Herren, lov Herren!
21 Kohotkoon Herralle kiitos Siionista, hänelle, joka Jerusalemissa asuu. Halleluja!
Lovet være Herren fra Sion, han som bor i Jerusalem! Halleluja!
