Psalmien 135
1 Halleluja! Ylistäkää Herran nimeä. Ylistäkää, te Herran palvelijat,
Halleluja! Looft Jahweh’s Naam, Looft Hem, dienaars van Jahweh:
2 jotka seisotte Herran huoneessa, meidän Jumalamme huoneen esikartanoissa.
Gij, die in het huis van Jahweh staat, In de voorhoven van het huis van onzen God!
3 Ylistäkää Herraa, sillä Herra on hyvä, veisatkaa kiitosta hänen nimellensä, sillä se on suloinen.
Looft Jahweh: want Jahweh is goed, Verheerlijkt zijn Naam: want die is zo lieflijk;
4 Sillä Herra on valinnut Jaakobin omaksensa, Israelin omaisuudeksensa.
Want Jahweh heeft Zich Jakob verkoren, En Israël tot zijn bezit!
5 Sillä minä tiedän, että Herra on suuri, ja meidän Herramme korkeampi kaikkia jumalia.
Ja, ik weet het: Jahweh is groot, Onze Heer boven alle goden verheven;
6 Kaiken, mitä Herra tahtoo, hän tekee, sekä taivaassa että maassa, merissä ja kaikissa syvyyksissä;
Jahweh doet wat Hij wil In hemel en aarde, in zeeën en diepten.
7 hän, joka nostaa pilvet maan ääristä, tekee salamat ja sateen ja tuopi tuulen sen säilytyspaikoista;
Hij laat de wolken verrijzen Aan de kimmen der aarde; Smeedt de bliksem tot regen, Haalt de wind uit zijn schuren.
8 hän, joka surmasi Egyptin esikoiset, niin ihmisten kuin eläinten;
Hij was het, die Egypte’s eerstgeborenen sloeg, Van mensen en vee;
9 hän, joka lähetti tunnusteot ja ihmeet sinun keskellesi, Egypti, faraota ja kaikkia hänen palvelijoitansa vastaan;
Die tekenen en wonderen deed in uw midden, Egypte, Tegen Farao en al die hem dienden;
10 hän, joka kukisti suuret kansat ja tuotti surman väkeville kuninkaille,
Die talrijke volken versloeg, En machtige koningen doodde:
11 Siihonille, amorilaisten kuninkaalle, ja Oogille, Baasanin kuninkaalle, ja kaikille Kanaanin valtakunnille
Sichon, den vorst der Amorieten, En Og, den koning van Basjan. Hij was het, die alle vorsten vernielde En alle koninkrijken van Kanaän;
12 ja antoi heidän maansa perintöosaksi, perintöosaksi kansallensa Israelille.
En die hun land ten erfdeel gaf, Tot bezit aan Israël, zijn volk.
13 Herra, sinun nimesi pysyy iankaikkisesti, Herra, sinun muistosi polvesta polveen.
Uw Naam duurt eeuwig, o Jahweh, Uw roem, o Jahweh, van geslacht tot geslacht;
14 Sillä Herra hankkii oikeuden kansalleen ja armahtaa palvelijoitansa.
Want Jahweh schaft recht aan zijn volk, En ontfermt Zich over zijn dienaars.
15 Pakanain epäjumalat ovat hopeata ja kultaa, ihmiskätten tekoa.
Maar de goden der volken zijn zilver en goud, Door mensenhanden gemaakt:
16 Niillä on suu, mutta eivät ne puhu, niillä on silmät, mutta eivät näe,
Ze hebben een mond, maar kunnen niet spreken; Ogen, maar kunnen niet zien;
17 niillä on korvat, mutta eivät kuule, eikä niillä ole henkeä suussansa.
Oren, maar kunnen niet horen; Ze hebben geen adem in hun mond.
18 Niiden kaltaisia ovat niiden tekijät ja kaikki, jotka niihin turvaavat.
Aan hen worden gelijk, die ze maken, En allen, die er op hopen!
19 Te, Israelin suku, kiittäkää Herraa, te, Aaronin suku, kiittäkää Herraa.
Huis van Israël, zegent dan Jahweh; Huis van Aäron, zegent dan Jahweh;
20 Te, Leevin suku, kiittäkää Herraa, te, Herraa pelkääväiset, kiittäkää Herraa.
Huis van Levi, zegent dan Jahweh; Die Jahweh vrezen, zegent dan Jahweh;
21 Kohotkoon Herralle kiitos Siionista, hänelle, joka Jerusalemissa asuu. Halleluja!
Gezegend zij Jahweh uit Sion, Hij, die in Jerusalem woont!
