Psalmien 132
1 Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojansa,
Ɔsoroforɔ dwom. Ao Awurade kae Dawid ne ɔhaw ahodoɔ a ɔgyinaa ano no.
2 hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle:
Ɔkaa Awurade ntam na ɔhyɛɛ Yakob Otumfoɔ no bɔ sɛ,
3 "Minä en mene majaan, joka on minun kotini, enkä nouse vuoteeseeni, joka on minun leposijani,
“Merenhyɛne me fie na merenkɔda me mpa so,
4 minä en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa,
meremma nna mfa me na meremma mʼani nkum,
5 ennenkuin löydän sijan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle".
kɔsi sɛ menya baabi ama Awurade, baabi a Yakob Otumfoɔ no bɛtena.”
6 Katso, me kuulimme sen olevan Efratassa, me löysimme sen Jaarin kedoilta.
Yɛtee wɔ Efrata, yɛbɛtoo so wɔ Yaar mfuo so.
7 Menkäämme hänen asumukseensa, kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen.
“Momma yɛnkɔ nʼatenaeɛ; momma yɛnsom wɔ ne nan ntiasoɔ hɔ.
8 Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki.
‘Ao Awurade, sɔre bra wʼahomegyebea, wo ne wo tumi Adaka no.
9 Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuitkoot.
Ma tenenee nyɛ sɛ ntadeɛ mma wʼasɔfoɔ; ma wʼahotefoɔ nto ahurisie dwom.’”
10 Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja.
Wo ɔsomfoɔ Dawid enti, nyi wʼani mfiri deɛ woasra no ngo no so.
11 Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: "Sinun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi.
Awurade kaa ntam kyerɛɛ Dawid, nokorɛ ntam a ɔrentwe nsane sɛ, “Wʼasefoɔ no mu baako na mede no bɛtena wʼahennwa so.
12 Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin saavat heidänkin poikansa istua sinun valtaistuimellasi iankaikkisesti."
Sɛ wo mmammarima di mʼapam so na wɔtie me nkyerɛkyerɛ a, ɛnneɛ wɔn mmammarima bɛtena wʼahennwa so afebɔɔ.”
13 Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa:
Awurade ayi Sion, ɔde hɔ ayɛ nʼatenaeɛ:
14 "Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä minä asun, sillä tänne on minun haluni ollut.
“Ɛha ne mʼahomegyebea daa nyinaa; ɛha na mɛtena adi ɔhene, ɛfiri sɛ ɛha na mepɛ,
15 Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä ruokin.
mede nneɛma pa bebree bɛhyira no na mama nʼahiafoɔ adidi amee.
16 Sen papit minä puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot.
Mede nkwagyeɛ bɛfira nʼasɔfoɔ na nʼahotefoɔ ato ahurisie dwom daa.
17 Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun.
“Mɛma ɔberempɔn bi apue wɔ Dawid ahennie mu na mede kanea asi hɔ ama deɛ masra no ngo no.
18 Hänen vihollisensa minä puetan häpeällä, mutta hänen päässänsä loistaa hänen kruununsa."
Mede aniwuo bɛfira nʼatamfoɔ, nanso nʼahenkyɛ bɛhyerɛn wɔ ne tiri so.”
