< Psalmien 132 >
1 Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojansa,
LEUM GOD, nik kom mulkunulla David Ac ma upa nukewa el tuh mutangla.
2 hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle:
LEUM GOD, esam ma el tuh wulela kac, Wulela ku su el oru nu sum, God Kulana lal Jacob:
3 "Minä en mene majaan, joka on minun kotini, enkä nouse vuoteeseeni, joka on minun leposijani,
“Nga ac fah tia utyak nu in lohm sik, ku oan fin mwe oan kiuk,
4 minä en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa,
Nga ac fah tia mongla ku motulla,
5 ennenkuin löydän sijan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle".
Nwe ke na nga orala sie acn in muta lun LEUM GOD, Sie lohm sin God Kulana lal Jacob.”
6 Katso, me kuulimme sen olevan Efratassa, me löysimme sen Jaarin kedoilta.
In acn Ephrathah kut tuh lohng ke Tuptup in Wuleang, Ac kut tuh konauk in acn Jearim.
7 Menkäämme hänen asumukseensa, kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen.
Ac kut fahk, “Lela kut in som nu in lohm sin LEUM GOD; Lela kut in alu ye mutun tron lal.”
8 Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki.
LEUM GOD, fahsru nu ke Tempul uh, wi Tuptup in Wuleang Su akilenyen ku lom, Ac muta we nwe tok.
9 Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuitkoot.
Lela mwet tol lom in oru ma suwohs pacl e nukewa; Lela mwet lom in sasa ke engan!
10 Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja.
Kom orala sie wulela nu sel David, mwet kulansap lom; LEUM GOD, nikmet sisla tokosra se su kom sulela.
11 Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: "Sinun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi.
Kom tuh orala sie wulela ku nu sel David — Sie wulela ma kom fah tia sifil ekulla, su fahk: “Nga fah oru tuh sie sin wen nutum in tokosra, Ac el ac fah leum tukum.
12 Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin saavat heidänkin poikansa istua sinun valtaistuimellasi iankaikkisesti."
Wen nutum fin pwaye insialos nu ke wuleang luk Ac nu ke ma sap luk su nga sang nu selos, Na wen natulos ac fah oayapa eis acn sum in tokosra nwe tok.”
13 Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa:
LEUM GOD El sulela Zion; El lungse orala tuh in nien muta lal:
14 "Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä minä asun, sillä tänne on minun haluni ollut.
“Pa inge nien muta luk nwe tok. Pa inge acn su nga lungse leum we.
15 Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä ruokin.
Nga fah akkasrupye Zion ke mwe enenu lal nukewa; Nga fah akkihpye mwet sukasrup lal ke mwe mongo.
16 Sen papit minä puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot.
Nga fah akinsewowoye mwet tol lal in ma nukewa elos oru, Ac mwet lal fah on ac sasa ke engan.
17 Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun.
In acn se inge nga fah oru tuh sie sin fita lal David elan sie tokosra fulat; In acn se inge nga fah akloesye pacl in leum lun tokosra se su nga sulela.
18 Hänen vihollisensa minä puetan häpeällä, mutta hänen päässänsä loistaa hänen kruununsa."
Nga fah nokomla mwet lokoalok lal ke mwekin, A tokosrai lal fah kapkapak ac yokyokelik.”