Psalmien 132
1 Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojansa,
Cantique des degrés.
2 hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle:
Comme il a juré au Seigneur, et voué ce vœu au Dieu de Jacob:
3 "Minä en mene majaan, joka on minun kotini, enkä nouse vuoteeseeni, joka on minun leposijani,
Si j’entre dans l’intérieur de ma maison, si je monte sur le lit de mon repos;
4 minä en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa,
Si j’accorde à mes yeux le sommeil, et à mes paupières l’assoupissement;
5 ennenkuin löydän sijan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle".
Et le repos à mes tempes, jusqu’à ce que je trouve un lieu pour le Seigneur, un tabernacle pour le Dieu de Jacob.
6 Katso, me kuulimme sen olevan Efratassa, me löysimme sen Jaarin kedoilta.
Voilà que nous avons appris qu’il était à Ephrata, nous l’avons trouvé dans les champs de la forêt.
7 Menkäämme hänen asumukseensa, kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen.
Nous entrerons dans son tabernacle, nous adorerons dans le lieu où se sont arrêtés ses pieds,
8 Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki.
Levez-vous, Seigneur, et entrez dans votre repos, vous et l’arche de votre sanctification.
9 Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuitkoot.
Que vos prêtres soient revêtus de justice et que vos saints exultent.
10 Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja.
À cause de David votre serviteur, ne détournez pas la face de votre christ.
11 Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: "Sinun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi.
Dieu a juré la vérité à David, et il ne l’éludera pas: Je mettrai un fils du fruit de tes entrailles sur ton trône.
12 Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin saavat heidänkin poikansa istua sinun valtaistuimellasi iankaikkisesti."
Si tes fils gardent mon alliance et mes témoignages que je leur enseignerai,
13 Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa:
Puisque le Seigneur a choisi Sion, il l’a choisi pour son habitation.
14 "Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä minä asun, sillä tänne on minun haluni ollut.
C’est là pour toujours le lieu de mon repos, j’y habiterai, puisque je l’ai choisie.
15 Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä ruokin.
Bénissant, je bénirai sa veuve: ses pauvres, je les rassasierai de pain.
16 Sen papit minä puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot.
Je revêtirai ses prêtres du salut, et ses saints exulteront d’exultation.
17 Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun.
Là je produirai la corne de David: j’ai préparé une lampe à mon christ.
18 Hänen vihollisensa minä puetan häpeällä, mutta hänen päässänsä loistaa hänen kruununsa."
Je couvrirai ses ennemis de confusion, mais sur lui fleurira ma sanctification.
