Psalmien 132
1 Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojansa,
Cantique graduel. Éternel, souviens-toi de David, et de toutes ses tribulations!
2 hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle:
Il fit à l'Éternel ce serment, ce vœu au Dieu puissant de Jacob:
3 "Minä en mene majaan, joka on minun kotini, enkä nouse vuoteeseeni, joka on minun leposijani,
« Je ne rentre point sous le toit de ma maison, et je ne monte point vers le lit où je repose;
4 minä en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa,
je n'accorde ni le dormir à mes yeux, ni le sommeil à mes paupières,
5 ennenkuin löydän sijan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle".
que je n'aie trouvé un séjour pour l'Éternel, une demeure pour le Dieu puissant de Jacob. »
6 Katso, me kuulimme sen olevan Efratassa, me löysimme sen Jaarin kedoilta.
Voici, nous apprenions qu'elle était à Ephrata, puis nous la trouvions dans les champs de Jahar.
7 Menkäämme hänen asumukseensa, kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen.
Rendons-nous à Sa demeure, prosternons-nous devant Son marchepied!
8 Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki.
Lève-toi, Éternel, viens à ton lieu de repos, toi, et l'arche de ta majesté!
9 Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuitkoot.
Que tes prêtres soient vêtus de la grâce, et que tes saints poussent des cris de joie!
10 Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja.
Pour l'amour de David, ton serviteur, ne rebute pas ton Oint!
11 Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: "Sinun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi.
L'Éternel fit à David un serment véridique, Il n'en reviendra point: « Je mettrai sur ton trône un fruit de tes entrailles.
12 Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin saavat heidänkin poikansa istua sinun valtaistuimellasi iankaikkisesti."
Si tes fils gardent mon alliance et les lois que je leur enseigne, leurs enfants aussi à jamais seront assis sur ton trône. »
13 Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa:
Oui, l'Éternel a fait choix de Sion, Il veut y fixer sa demeure.
14 "Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä minä asun, sillä tänne on minun haluni ollut.
« C'est ici pour jamais le lieu de mon repos, je veux y demeurer, car je l'ai choisie.
15 Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä ruokin.
Je veux bénir sa nourriture, et rassasier de pain ses indigents.
16 Sen papit minä puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot.
Et je revêtirai ses prêtres de salut, et ses saints pousseront des cris de joie.
17 Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun.
Là j'élèverai la puissance de David, et je tiendrai devant mon Oint un flambeau.
18 Hänen vihollisensa minä puetan häpeällä, mutta hänen päässänsä loistaa hänen kruununsa."
Je revêtirai ses ennemis d'opprobre, et sur sa tête son diadème brillera. »
