Psalmien 132
1 Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojansa,
A Song of Ascents. LORD, remember for David all his affliction;
2 hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle:
How he sware unto the LORD, and vowed unto the Mighty One of Jacob:
3 "Minä en mene majaan, joka on minun kotini, enkä nouse vuoteeseeni, joka on minun leposijani,
Surely I will not come into the tabernacle of my house, nor go up into my bed;
4 minä en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa,
I will not give sleep to mine eyes, or slumber to mine eyelids;
5 ennenkuin löydän sijan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle".
Until I find out a place for the LORD, a tabernacle for the Mighty One of Jacob.
6 Katso, me kuulimme sen olevan Efratassa, me löysimme sen Jaarin kedoilta.
Lo, we heard of it in Ephrathah: we found it in the field of the wood.
7 Menkäämme hänen asumukseensa, kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen.
We will go into his tabernacles; we will worship at his footstool.
8 Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki.
Arise, O LORD, into thy resting place; thou, and the ark of thy strength.
9 Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuitkoot.
Let thy priests be clothed with righteousness; and let thy saints shout for joy.
10 Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja.
For thy servant David’s sake turn not away the face of thine anointed.
11 Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: "Sinun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi.
The LORD hath sworn unto David in truth; he will not turn from it: of the fruit of thy body will I set upon thy throne.
12 Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin saavat heidänkin poikansa istua sinun valtaistuimellasi iankaikkisesti."
If thy children will keep my covenant and my testimony that I shall teach them, their children also shall sit upon thy throne for evermore.
13 Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa:
For the LORD hath chosen Zion; he hath desired it for his habitation.
14 "Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä minä asun, sillä tänne on minun haluni ollut.
This is my resting place for ever: here will I dwell; for I have desired it.
15 Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä ruokin.
I will abundantly bless her provision: I will satisfy her poor with bread.
16 Sen papit minä puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot.
Her priests also will I clothe with salvation: and her saints shall shout aloud for joy.
17 Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun.
There will I make the horn of David to bud: I have ordained a lamp for mine anointed.
18 Hänen vihollisensa minä puetan häpeällä, mutta hänen päässänsä loistaa hänen kruununsa."
His enemies will I clothe with shame: but upon himself shall his crown flourish.
