< Psalmien 132 >
1 Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojansa,
A Song of the going up. Lord, give thought to David, and to all his troubles;
2 hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle:
How he made an oath to the Lord, and gave his word to the great God of Jacob, saying,
3 "Minä en mene majaan, joka on minun kotini, enkä nouse vuoteeseeni, joka on minun leposijani,
Truly, I will not come into my house, or go to my bed,
4 minä en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa,
I will not give sleep to my eyes, or rest to my eyeballs,
5 ennenkuin löydän sijan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle".
Till I have got a place for the Lord, a resting-place for the great God of Jacob.
6 Katso, me kuulimme sen olevan Efratassa, me löysimme sen Jaarin kedoilta.
We had news of it at Ephrathah: we came to it in the fields of the wood.
7 Menkäämme hänen asumukseensa, kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen.
Let us go into his tent; let us give worship at his feet.
8 Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki.
Come back, O Lord, to your resting-place; you and the ark of your strength.
9 Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuitkoot.
Let your priests be clothed with righteousness; and let your saints give cries of joy.
10 Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja.
Because of your servant David, do not give up your king.
11 Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: "Sinun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi.
The Lord gave a true oath to David, which he will not take back, saying, I will give your kingdom to the fruit of your body.
12 Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin saavat heidänkin poikansa istua sinun valtaistuimellasi iankaikkisesti."
If your children keep my word, and the teachings which I will give them, their children will be rulers of your kingdom for ever.
13 Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa:
For the Lord's heart is on Zion, desiring it for his resting-place.
14 "Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä minä asun, sillä tänne on minun haluni ollut.
This is my rest for ever: here will I ever be; for this is my desire.
15 Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä ruokin.
My blessing will be on her food; and her poor will be full of bread.
16 Sen papit minä puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot.
Her priests will be clothed with salvation; and her saints will give cries of joy.
17 Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun.
There I will make the horn of David fertile: I have made ready a light for my king.
18 Hänen vihollisensa minä puetan häpeällä, mutta hänen päässänsä loistaa hänen kruununsa."
His haters will be clothed with shame; but I will make his crown shining.