< Psalmien 131 >
1 Matkalaulu; Daavidin virsi. Herra, minun sydämeni ei ole ylpeä, eivät minun silmäni ole korskeat, enkä minä tavoittele asioita, jotka ovat minulle ylen suuret ja käsittämättömät.
Cantique des degrés. De David. Éternel! mon cœur n’est pas hautain, et mes yeux ne s’élèvent pas; et je n’ai pas marché en des choses trop grandes et trop merveilleuses pour moi.
2 Totisesti, minä olen sieluni viihdyttänyt ja tyynnyttänyt: niinkuin vieroitettu lapsi äidin helmassa, niinkuin vieroitettu lapsi, niin on sieluni minussa.
N’ai-je pas soumis et fait taire mon âme, comme un enfant sevré auprès de sa mère? Mon âme est en moi comme l’enfant sevré.
3 Pane toivosi Herraan, Israel, nyt ja iankaikkisesti.
Israël, attends-toi à l’Éternel, dès maintenant et à toujours!