Psalmien 130

1 Matkalaulu. Syvyydestä minä huudan sinua, Herra.

He waiata; he pikitanga. I karanga ahau ki a koe, e Ihowa, i roto i nga hohonu.

2 Herra, kuule minun ääneni. Tarkatkoot sinun korvasi minun rukousteni ääntä.

E te Ariki, whakarongo mai ki toku reo: kia anga mai ou taringa ki toku reo inoi.

3 Jos sinä, Herra, pidät mielessäsi synnit, Herra, kuka silloin kestää?

Me i maharatia e koe nga kino, e Ihowa, ko wai, e te Ariki, e tu?

4 Mutta sinun tykönäsi on anteeksiantamus, että sinua peljättäisiin.

Otira he muru hara tau, e wehingia ai koe.

5 Minä odotan Herraa, minun sieluni odottaa, ja minä panen toivoni hänen sanaansa.

E tatari ana ahau ki a Ihowa; e tatari ana toku wairua: e tumanako ana hoki ahau ki tana kupu.

6 Minun sieluni odottaa Herraa hartaammin kuin vartijat aamua, kuin vartijat aamua.

Ko te taringa o toku wairua i te Ariki nui atu i to te hunga e whanga ana ki te ata; ae, i to te hunga e whanga ana ki te ata.

7 Pane toivosi Herraan, Israel. Sillä Herran tykönä on armo, runsas lunastus hänen tykönänsä.

E Iharaira, kia tumanako ki a Ihowa, kei a Ihowa hoki te mahi tohu, a kei a ia te hokonga nui.

8 Ja hän lunastaa Israelin kaikista sen synneistä.

A mana a Iharaira e hoko i roto i ona he katoa.