Psalmien 130

1 Matkalaulu. Syvyydestä minä huudan sinua, Herra.

Sang til Festrejserne. Fra det dybe raaber jeg til dig, HERRE,

2 Herra, kuule minun ääneni. Tarkatkoot sinun korvasi minun rukousteni ääntä.

o Herre, hør min Røst! Lad dine Ører lytte til min tryglende Røst!

3 Jos sinä, Herra, pidät mielessäsi synnit, Herra, kuka silloin kestää?

Tog du Vare, HERRE, paa Misgerninger, Herre, hvo kunde da bestaa?

4 Mutta sinun tykönäsi on anteeksiantamus, että sinua peljättäisiin.

Men hos dig er der Syndsforladelse, at du maa frygtes.

5 Minä odotan Herraa, minun sieluni odottaa, ja minä panen toivoni hänen sanaansa.

Jeg haaber paa HERREN, min Sjæl haaber paa hans Ord,

6 Minun sieluni odottaa Herraa hartaammin kuin vartijat aamua, kuin vartijat aamua.

paa Herren bier min Sjæl mer end Vægter paa Morgen, Vægter paa Morgen.

7 Pane toivosi Herraan, Israel. Sillä Herran tykönä on armo, runsas lunastus hänen tykönänsä.

Israel, bi paa HERREN! Thi hos HERREN er Miskundhed, hos ham er Forløsning i Overflod.

8 Ja hän lunastaa Israelin kaikista sen synneistä.

Og han vil forløse Israel fra alle dets Misgerninger.