Psalmien 129

1 Matkalaulu. He ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti-näin sanokoon Israel-

«Yuqirigha chiqish naxshisi» «Yashliqimdin tartip ular köp qétim méni xar qilip keldi» — — Ah, Israil hazir buni désun —

2 he ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle.

«Ular yashliqimdin tartip köp qétim méni xar qilip keldi, Biraq üstümdin ghelibe qilghan emes.

3 Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot.

Qosh heydigüchiler dümbemde heydigen, Chöneklirini intayin uzun tartqan».

4 Mutta Herra on vanhurskas, hän on katkonut jumalattomain köydet.

Perwerdigar heqqaniydur; U rezillerning asaretlirini sunduruwetti;

5 Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin kaikki Siionin vihamiehet.

Ular shermende bolup arqisigha yandurulsun, Ziondin nepretlinidighanlarning hemmisi!

6 Olkoot he niinkuin ruoho katoilla, joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan,

Ular ögzide ünüp chiqqan chöptek bolsun; Üzülmey turupla soliship kétidighan;

7 josta ei leikkaaja täytä kättänsä eikä lyhteen sitoja syliänsä.

Ot-chöp orighuchigha uningdin bir tutammu chiqmaydu; Bagh baghlighuchigha bir quchaqmu chiqmaydu;

8 Älköötkä sanoko ohitsekulkijat: "Herran siunaus tulkoon teille. Me siunaamme teitä Herran nimeen."

Ötüp kétiwatqanlarmu: «Perwerdigarning berikiti üstünglarda bolghay; Perwerdigarning nami bilen silerge bext tileymiz!» — dégen salamni héch bermeydu.