Psalmien 129

1 Matkalaulu. He ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti-näin sanokoon Israel-

Fihirana fiakarana.

2 he ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle.

Mafy no nampahoriany ahy hatry ny fony aho mbola tanora; Nefa tsy naharesy ahy izy.

3 Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot.

Ny mpiasa dia niasa ny lamosiko; Efa nanalava ny vavasany izy.

4 Mutta Herra on vanhurskas, hän on katkonut jumalattomain köydet.

Marina Jehovah: Efa nanapaka ny famatorana nataon’ ny ratsy fanahy Izy.

5 Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin kaikki Siionin vihamiehet.

Aoka ho menatra sy hiamboho Izay rehetra mandrafy an’ i Ziona

6 Olkoot he niinkuin ruoho katoilla, joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan,

Ka ho tahaka ny ahitra eo an-tampon-trano. Izay malazo, na dia tsy misy manongotra azy aza;

7 josta ei leikkaaja täytä kättänsä eikä lyhteen sitoja syliänsä.

Tsy misy mpijinja mameno tanana Na mpamehy amboara mameno tratra amin’ izany;

8 Älköötkä sanoko ohitsekulkijat: "Herran siunaus tulkoon teille. Me siunaamme teitä Herran nimeen."

Ka dia tsy hisy mpandalo hanao hoe: Hotahin’ i Jehovah anie ianareo; Eny, ny anaran’ i Jehovah no itsofanay rano anareo.