Psalmien 129

1 Matkalaulu. He ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti-näin sanokoon Israel-

Nagrama mofavrema mani'noreti agafama huteno'ma e'neana, ha' vahe'nimo'za hara eme hunante'za nazeri haviza hutere hu'naze. Ama ana nanekea maka Israeli vahe'mota namage anteta hiho.

2 he ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle.

Nagrama mofavrema mani'noreti agafama huteno'ma e'neana, ha' vahenimo'za hara eme hunante'za nazeri haviza hutere hu'naze. Hianagi nagrira hara hunagateore'naze.

3 Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot.

Ha' vahe'mo'zama sefu'ma nami'naza zamo'a nagumpina, hozama antenaku'ma hozafu vahe'mo'za zazate'ma tinkama asazaza huno tinka evu evu hu'ne.

4 Mutta Herra on vanhurskas, hän on katkonut jumalattomain köydet.

Hianagi Ra Anumzamo'a fatgo hu'neankino, kefo avu'ava'ma nehaza vahe'mo'zama kinama renante'naza nofira ahekano hutrege'na fru hu'na mani'noe.

5 Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin kaikki Siionin vihamiehet.

Jerusalemi kuma'ma zamago'ma tenentaza vahera, zamarotago hanage'za rukrahe hu'za nefre'za zamagazegu hanaze.

6 Olkoot he niinkuin ruoho katoilla, joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan,

Ana vahe'mo'za nomofo agofetu'ma nehagea trazamo'ma mareri za'za osu'neno hagege hiaza hu'za, zamagra zazatera omanine'za hagege hugahaze.

7 josta ei leikkaaja täytä kättänsä eikä lyhteen sitoja syliänsä.

Ana trazana witima vasage vahe'mo'a azampina eri aviotege, kona anakigera osugosie.

8 Älköötkä sanoko ohitsekulkijat: "Herran siunaus tulkoon teille. Me siunaamme teitä Herran nimeen."

Hagi zamagri tvaonte'ma vahe'ma enevu'za amanahu asomu nanekea huozmantegahaze. Ra Anumzamo'a asomu huramante'nie. Tagranena Ra Anumzamofo agifi asomu ke huramantone hu'za osugahaze.