< Psalmien 129 >
1 Matkalaulu. He ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti-näin sanokoon Israel-
Cantique des degrés. "Violemment on m’a persécuté dès ma jeunesse peut bien dire Israël
2 he ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle.
violemment on m’a persécuté dès ma jeunesse, mais on n’a pu triompher de moi.
3 Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot.
Des laboureurs ont labouré mon dos, y ont tracé de longs sillons."
4 Mutta Herra on vanhurskas, hän on katkonut jumalattomain köydet.
L’Eternel est juste, il brise les entraves des méchants.
5 Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin kaikki Siionin vihamiehet.
Qu’ils rougissent et reculent, tous ceux qui haïssent Sion!
6 Olkoot he niinkuin ruoho katoilla, joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan,
Qu’ils soient comme l’herbe des toits, qui se dessèche avant qu’on l’enlève,
7 josta ei leikkaaja täytä kättänsä eikä lyhteen sitoja syliänsä.
dont le moissonneur n’emplit pas sa main, ni le faiseur de gerbes son giron!
8 Älköötkä sanoko ohitsekulkijat: "Herran siunaus tulkoon teille. Me siunaamme teitä Herran nimeen."
De sorte que les passants ne disent point: "La bénédiction de Dieu soit sur vous! Nous vous bénissons au nom de l’Eternel."