Psalmien 129

1 Matkalaulu. He ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti-näin sanokoon Israel-

Cantique des degrés. Ils m’ont souvent opprimé dès ma jeunesse, – qu’Israël le dise, –

2 he ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle.

Ils m’ont souvent opprimé dès ma jeunesse; cependant ils n’ont pas prévalu sur moi.

3 Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot.

Des laboureurs ont labouré mon dos, ils y ont tracé leurs longs sillons.

4 Mutta Herra on vanhurskas, hän on katkonut jumalattomain köydet.

L’Éternel est juste; il a coupé les cordes des méchants.

5 Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin kaikki Siionin vihamiehet.

Qu’ils soient couverts de honte, et se retirent en arrière, tous ceux qui haïssent Sion.

6 Olkoot he niinkuin ruoho katoilla, joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan,

Qu’ils soient comme l’herbe des toits, qui sèche avant qu’on l’arrache,

7 josta ei leikkaaja täytä kättänsä eikä lyhteen sitoja syliänsä.

Dont le moissonneur ne remplit pas sa main, ni le lieur de gerbes son sein; …

8 Älköötkä sanoko ohitsekulkijat: "Herran siunaus tulkoon teille. Me siunaamme teitä Herran nimeen."

Et les passants ne disent pas: La bénédiction de l’Éternel soit sur vous! nous vous bénissons au nom de l’Éternel.