< Psalmien 129 >
1 Matkalaulu. He ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti-näin sanokoon Israel-
A Song of Ascents. Many times they have afflicted me from my youth up. Let Israel now say:
2 he ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle.
many times they have afflicted me from my youth up, yet they have not prevailed against me.
3 Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot.
The plowers plowed on my back. They made their furrows long.
4 Mutta Herra on vanhurskas, hän on katkonut jumalattomain köydet.
Yahweh is righteous. He has cut apart the cords of the wicked.
5 Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin kaikki Siionin vihamiehet.
Let them be disappointed and turned backward, all those who hate Zion.
6 Olkoot he niinkuin ruoho katoilla, joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan,
Let them be as the grass on the housetops, which withers before it grows up,
7 josta ei leikkaaja täytä kättänsä eikä lyhteen sitoja syliänsä.
with which the reaper doesn’t fill his hand, nor he who binds sheaves, his bosom.
8 Älköötkä sanoko ohitsekulkijat: "Herran siunaus tulkoon teille. Me siunaamme teitä Herran nimeen."
Neither do those who go by say, “The blessing of Yahweh be on you. We bless you in Yahweh’s name.”