Psalmien 129

1 Matkalaulu. He ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti-näin sanokoon Israel-

A song of ascents. “Often since my youth they have attacked me,” let Israel say.

2 he ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle.

“Often since my youth they have attacked me, yet they have not defeated me.

3 Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot.

The plowers plowed on my back; they made their furrows long.

4 Mutta Herra on vanhurskas, hän on katkonut jumalattomain köydet.

Yahweh is righteous; he has cut the ropes of the wicked.”

5 Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin kaikki Siionin vihamiehet.

May they all be put to shame and turned back, those who hate Zion.

6 Olkoot he niinkuin ruoho katoilla, joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan,

May they be like the grass on the housetops that withers before it grows up,

7 josta ei leikkaaja täytä kättänsä eikä lyhteen sitoja syliänsä.

that cannot fill the reaper's hand or the chest of the one who binds bundles of grain together.

8 Älköötkä sanoko ohitsekulkijat: "Herran siunaus tulkoon teille. Me siunaamme teitä Herran nimeen."

May those who pass by not say, “May the blessing of Yahweh be on you; we bless you in the name of Yahweh.”