< Psalmien 129 >
1 Matkalaulu. He ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti-näin sanokoon Israel-
A song of ascents. “Sore have they vexed me from youth” thus let Israel say
2 he ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle.
“Sore have they vexed me from youth, but they have not prevailed against me.
3 Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot.
“The ploughers ploughed on my back, they made their furrows long.
4 Mutta Herra on vanhurskas, hän on katkonut jumalattomain köydet.
But the Lord, who is righteous, has cut the cords of the wicked.”
5 Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin kaikki Siionin vihamiehet.
Let all who are haters of Zion be put to shame and defeated.
6 Olkoot he niinkuin ruoho katoilla, joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan,
May they be as the grass on the house-top, which withers before it shoots up;
7 josta ei leikkaaja täytä kättänsä eikä lyhteen sitoja syliänsä.
which fills not the arms of the reaper, nor the lap of the binder of sheaves
8 Älköötkä sanoko ohitsekulkijat: "Herran siunaus tulkoon teille. Me siunaamme teitä Herran nimeen."
whereof no one says as they pass, “The blessing of God be upon you.” In the name of the Lord we bless you.