< Psalmien 129 >
1 Matkalaulu. He ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti-näin sanokoon Israel-
A SONG OF THE ASCENTS. Often they distressed me from my youth, Pray, let Israel say:
2 he ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle.
Often they distressed me from my youth, Yet they have not prevailed over me.
3 Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot.
Plowers have plowed over my back, They have made their furrows long.
4 Mutta Herra on vanhurskas, hän on katkonut jumalattomain köydet.
YHWH [is] righteous, He has cut apart cords of the wicked.
5 Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin kaikki Siionin vihamiehet.
All hating Zion [are] confounded and turn backward.
6 Olkoot he niinkuin ruoho katoilla, joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan,
They are as grass of the roofs, That withers before it was drawn out,
7 josta ei leikkaaja täytä kättänsä eikä lyhteen sitoja syliänsä.
That has not filled the hand of a reaper, And the bosom of a binder of sheaves.
8 Älköötkä sanoko ohitsekulkijat: "Herran siunaus tulkoon teille. Me siunaamme teitä Herran nimeen."
And the passers by have not said, “The blessing of YHWH [is] on you, We blessed you in the Name of YHWH!”