Psalmien 129

1 Matkalaulu. He ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti-näin sanokoon Israel-

A Song of the going up. Great have been my troubles from the time when I was young (let Israel now say);

2 he ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle.

Great have been my troubles from the time when I was young, but my troubles have not overcome me.

3 Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot.

The ploughmen were ploughing on my back; long were the wounds they made.

4 Mutta Herra on vanhurskas, hän on katkonut jumalattomain köydet.

The Lord is true: the cords of the evil-doers are broken in two.

5 Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin kaikki Siionin vihamiehet.

Let all the haters of Zion be shamed and turned back.

6 Olkoot he niinkuin ruoho katoilla, joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan,

Let them be like the grass on the house-tops, which is dry before it comes to full growth.

7 josta ei leikkaaja täytä kättänsä eikä lyhteen sitoja syliänsä.

He who gets in the grain has no use for it; and they do not make bands of it for the grain-stems.

8 Älköötkä sanoko ohitsekulkijat: "Herran siunaus tulkoon teille. Me siunaamme teitä Herran nimeen."

And those who go by do not say, The blessing of the Lord be on you; we give you blessing in the name of the Lord.