Psalmien 129

1 Matkalaulu. He ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti-näin sanokoon Israel-

A Song of Ascents. Many a time have they afflicted me from my youth up, Let Israel now say,

2 he ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle.

Many a time have they afflicted me from my youth up: Yet they have not prevailed against me.

3 Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot.

The plowers plowed upon my back; They made long their furrows.

4 Mutta Herra on vanhurskas, hän on katkonut jumalattomain köydet.

Jehovah is righteous: He hath cut asunder the cords of the wicked.

5 Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin kaikki Siionin vihamiehet.

Let them be put to shame and turned backward, All they that hate Zion.

6 Olkoot he niinkuin ruoho katoilla, joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan,

Let them be as the grass upon the housetops, Which withereth before it groweth up;

7 josta ei leikkaaja täytä kättänsä eikä lyhteen sitoja syliänsä.

Wherewith the reaper filleth not his hand, Nor he that bindeth sheaves, his bosom:

8 Älköötkä sanoko ohitsekulkijat: "Herran siunaus tulkoon teille. Me siunaamme teitä Herran nimeen."

Neither do they that go by say, The blessing of Jehovah be upon you; We bless you in the name of Jehovah.