< Psalmien 129 >
1 Matkalaulu. He ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti-näin sanokoon Israel-
Kasang laa. Ka nawkta nathuem hoi boeh ni nihcae mah kai ang pacaekthlaek o, Israel mah vaihi,
2 he ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle.
ka nawkta nathuem hoi boeh ni nihcae mah kai ang pacaekthlaek o boeh; toe nihcae mah na pazawk o vai ai, tiah thuih.
3 Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot.
Laikok atok kaminawk mah long atok naah kaom ahmaa baktiah ka kaengah ahmaa kathuk to oh.
4 Mutta Herra on vanhurskas, hän on katkonut jumalattomain köydet.
Toe Angraeng loe toeng; poeksae kaminawk ih qui to anih mah aah pae pat.
5 Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin kaikki Siionin vihamiehet.
Zion hnuma kaminawk boih azathaih hoiah amlaem o let nasoe.
6 Olkoot he niinkuin ruoho katoilla, joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan,
Qoeng tahang ai ah kazaem, imphu nui ih phroh baktiah om o nasoe;
7 josta ei leikkaaja täytä kättänsä eikä lyhteen sitoja syliänsä.
to phroh aatkung loe ban tamsum maeto mataeng doeh hak ai, cang taoeng kami aput han kakhawt ah doeh hak thai ai.
8 Älköötkä sanoko ohitsekulkijat: "Herran siunaus tulkoon teille. Me siunaamme teitä Herran nimeen."
To ahmuen ah caeh kaminawk loe, Angraeng tahamhoihaih na nuiah om nasoe; Angraeng ih ahmin hoiah tahamhoihaih kang paek, tiah thui o mak ai.