Psalmien 126

1 Matkalaulu. Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, niin me olimme kuin unta näkeväiset.

Canticum graduum. In convertendo Dominus captivitatem Sion: facti sumus sicut consolati:

2 Silloin oli meidän suumme naurua täynnä, ja kielemme riemua täynnä; silloin sanottiin pakanain keskuudessa: "Herra on tehnyt suuria heitä kohtaan".

Tunc repletum est gaudio os nostrum: et lingua nostra exultatione. Tunc dicent inter gentes: Magnificavit Dominus facere cum eis.

3 Niin, Herra on tehnyt suuria meitä kohtaan; siitä me iloitsemme.

Magnificavit Dominus facere nobiscum: facti sumus lætantes.

4 Herra, käännä meidän kohtalomme, niinkuin sadepurot Etelämaassa.

Converte Domine captivitatem nostram, sicut torrens in Austro.

5 Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten leikkaavat.

Qui seminant in lacrymis, in exultatione metent.

6 He menevät itkien, kun kylvösiemenen vievät; he palajavat riemuiten, kun lyhteensä tuovat.

Euntes ibant et flebant, mittentes semina sua. Venientes autem venient cum exultatione, portantes manipulos suos.