Psalmien 126

1 Matkalaulu. Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, niin me olimme kuin unta näkeväiset.

Yon chan pou monte vè tanp lan Lè SENYÈ a te fè mennen tounen kaptif Sion yo, nou te tankou (sila) ki fè rèv yo.

2 Silloin oli meidän suumme naurua täynnä, ja kielemme riemua täynnä; silloin sanottiin pakanain keskuudessa: "Herra on tehnyt suuria heitä kohtaan".

Nan lè sa a, bouch nou te plen ak ri lajwa e lang nou avèk kri lajwa. Konsa, yo te di pami nasyon yo: “SENYÈ a te fè gwo bagay pou yo.”

3 Niin, Herra on tehnyt suuria meitä kohtaan; siitä me iloitsemme.

SENYÈ a te fè gwo bagay yo pou nou. Nou kontan.

4 Herra, käännä meidän kohtalomme, niinkuin sadepurot Etelämaassa.

Fè retounen kaptif nou yo, O SENYÈ, kon rivyè nan dezè a.

5 Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten leikkaavat.

(Sila) ki simen ak dlo nan zye yo Va rekòlte avèk gwo kri lajwa.

6 He menevät itkien, kun kylvösiemenen vievät; he palajavat riemuiten, kun lyhteensä tuovat.

(Sila) ki soti ap kriye akoz chàj makout semans lan. Men l ap retounen ankò ak kri lajwa, akoz chàj pakèt rekòlt l ap pote a.