< Psalmien 126 >
1 Matkalaulu. Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, niin me olimme kuin unta näkeväiset.
Veisu korkeimmassa Kuorissa. Koska Herra päästää Zionin vangit, niin me olemme niinkuin unta näkeväiset.
2 Silloin oli meidän suumme naurua täynnä, ja kielemme riemua täynnä; silloin sanottiin pakanain keskuudessa: "Herra on tehnyt suuria heitä kohtaan".
Silloin meidän suumme naurulla täytetään, ja kielemme on täynnä riemua; silloin sanotaan pakanoissa: Herra on suuria heidän kohtaansa tehnyt.
3 Niin, Herra on tehnyt suuria meitä kohtaan; siitä me iloitsemme.
Herra on suuria tehnyt meidän kohtaamme: siitä me olemme iloiset.
4 Herra, käännä meidän kohtalomme, niinkuin sadepurot Etelämaassa.
Herra! käännä meidän vankiutemme, niinkuin virrat etelässä.
5 Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten leikkaavat.
Jotka kyyneleillä kylvävät, ne ilolla niittävät.
6 He menevät itkien, kun kylvösiemenen vievät; he palajavat riemuiten, kun lyhteensä tuovat.
He menevät matkaan ja itkevät, ja vievät ulos kalliin siemenen, ja tulevat riemulla, ja tuovat lyhteensä.