Psalmien 124

1 Matkalaulu; Daavidin virsi. Ellei Herra olisi meidän kanssamme-näin sanokoon Israel-

En visa Davids i högre choren. Om Herren icke med oss vore; så säge Israel.

2 ellei Herra olisi meidän kanssamme, kun ihmiset nousevat meitä vastaan,

Om Herren icke med oss vore, när menniskorna sig emot oss sätta,

3 niin he meidät elävältä nielisivät, kun heidän vihansa syttyy meitä vastaan;

Så uppsvulge de oss lefvande, då deras vrede sig öfver oss förgrymmar;

4 niin vedet upottaisivat meidät, virta tulvisi meidän sielumme ylitse;

Så fördränkte oss vatten; strömmar ginge öfver våra själar;

5 niin tulvisivat kuohuvat vedet meidän sielumme ylitse.

Vatten ginge allt för högt öfver våra själar;

6 Kiitetty olkoon Herra, joka ei antanut meitä heidän hammastensa raadeltaviksi.

Lofvad vare Herren, att han icke gifver oss till rofs uti deras tänder.

7 Meidän sielumme pääsi kuin lintu pyydystäjäin paulasta: paula katkesi, ja me pääsimme pois.

Vår själ är undkommen, såsom en fogel ens foglafängares snaro; snaran är söndergången, och vi äre löse.

8 Meidän apumme on Herran nimi, hänen, joka on tehnyt taivaan ja maan.

Vår hjelp står i Herrans Namn, den himmel och jord gjort hafver.