Psalmien 124

1 Matkalaulu; Daavidin virsi. Ellei Herra olisi meidän kanssamme-näin sanokoon Israel-

Canticum graduum. Nisi quia Dominus erat in nobis, dicat nunc Israel:

2 ellei Herra olisi meidän kanssamme, kun ihmiset nousevat meitä vastaan,

nisi quia Dominus erat in nobis, Cum exurgerent homines in nos,

3 niin he meidät elävältä nielisivät, kun heidän vihansa syttyy meitä vastaan;

forte vivos deglutissent nos: Cum irasceretur furor eorum in nos,

4 niin vedet upottaisivat meidät, virta tulvisi meidän sielumme ylitse;

forsitan aqua absorbuisset nos.

5 niin tulvisivat kuohuvat vedet meidän sielumme ylitse.

Torrentem pertransivit anima nostra: forsitan pertransisset anima nostra aquam intolerabilem.

6 Kiitetty olkoon Herra, joka ei antanut meitä heidän hammastensa raadeltaviksi.

Benedictus Dominus qui non dedit nos, in captionem dentibus eorum.

7 Meidän sielumme pääsi kuin lintu pyydystäjäin paulasta: paula katkesi, ja me pääsimme pois.

Anima nostra sicut passer erepta est de laqueo venantium: Laqueus contritus est, et nos liberati sumus.

8 Meidän apumme on Herran nimi, hänen, joka on tehnyt taivaan ja maan.

Adiutorium nostrum in nomine Domini, qui fecit caelum et terram.