Psalmien 124

1 Matkalaulu; Daavidin virsi. Ellei Herra olisi meidän kanssamme-näin sanokoon Israel-

(Sang til Festrejserne. Af David.) Havde HERREN ej været med os - så siger Israel -

2 ellei Herra olisi meidän kanssamme, kun ihmiset nousevat meitä vastaan,

havde Herren ej været med os, da Mennesker rejste sig mod os;

3 niin he meidät elävältä nielisivät, kun heidän vihansa syttyy meitä vastaan;

så havde de slugt os levende, da deres Vrede optændtes mod os;

4 niin vedet upottaisivat meidät, virta tulvisi meidän sielumme ylitse;

så havde Vandene overskyllet os, en Strøm var gået over vor Sjæl,

5 niin tulvisivat kuohuvat vedet meidän sielumme ylitse.

over vor Sjæl var de gået, de vilde Vande.

6 Kiitetty olkoon Herra, joka ei antanut meitä heidän hammastensa raadeltaviksi.

Lovet være HERREN, som ej gav os hen, deres Tænder til Rov!

7 Meidän sielumme pääsi kuin lintu pyydystäjäin paulasta: paula katkesi, ja me pääsimme pois.

Vor Sjæl slap fri som en Fugl at Fuglefængernes Snare, Snaren reves sønder, og vi slap fri.

8 Meidän apumme on Herran nimi, hänen, joka on tehnyt taivaan ja maan.

Vor Hjælper HERRENs Navn, Himlens og Jordens Skaber.