Psalmien 122

1 Matkalaulu; Daavidin virsi. Minä iloitsin, kun minulle sanottiin: "Menkäämme Herran huoneeseen".

Canticum graduum. Lætatus sum in his, quæ dicta sunt mihi: In domum Domini ibimus.

2 Meidän jalkamme saavat seisoa sinun porteissasi, Jerusalem;

Stantes erant pedes nostri, in atriis tuis Ierusalem.

3 sinä Jerusalem, rakennettu kaupungiksi, johon kokoonnutaan yhteen,

Ierusalem, quæ ædificatur ut civitas: cuius participatio eius in idipsum.

4 jonne sukukunnat vaeltavat, Herran sukukunnat, niinkuin Israelille on säädetty, kiittämään Herran nimeä.

Illuc enim ascenderunt tribus, tribus Domini: testimonium Israel ad confitendum nomini Domini.

5 Sillä siellä ovat tuomioistuimet, Daavidin huoneen istuimet.

Quia illic sederunt sedes in iudicio, sedes super domum David.

6 Toivottakaa rauhaa Jerusalemille, menestykööt ne, jotka sinua rakastavat.

Rogate quæ ad pacem sunt Ierusalem: et abundantia diligentibus te.

7 Rauha olkoon sinun muuriesi sisällä, olkoon onni sinun linnoissasi.

Fiat pax in virtute tua: et abundantia in turribus tuis.

8 Veljieni ja ystävieni tähden minä sanon: olkoon sinulla rauha.

Propter fratres meos, et proximos meos, loquebar pacem de te:

9 Herran, meidän Jumalamme, huoneen tähden minä tahdon etsiä sinun parastasi.

Propter domum Domini Dei nostri, quæsivi bona tibi.