< Psalmien 122 >
1 Matkalaulu; Daavidin virsi. Minä iloitsin, kun minulle sanottiin: "Menkäämme Herran huoneeseen".
(Sang til Festrejserne. Af David.) Jeg frydede mig, da de sagde til mig: "Vi drager til HERRENs Hus!"
2 Meidän jalkamme saavat seisoa sinun porteissasi, Jerusalem;
Så står vore Fødder da i dine Porte, Jerusalem,
3 sinä Jerusalem, rakennettu kaupungiksi, johon kokoonnutaan yhteen,
Jerusalem bygget som Staden, hvor Folket samles;
4 jonne sukukunnat vaeltavat, Herran sukukunnat, niinkuin Israelille on säädetty, kiittämään Herran nimeä.
thi did op drager Stammerne, HERRENs Stammer en Vedtægt for Israel om at prise HERRENs Navn.
5 Sillä siellä ovat tuomioistuimet, Daavidin huoneen istuimet.
Thi der står Dommersæder, Sæder for Davids Hus.
6 Toivottakaa rauhaa Jerusalemille, menestykööt ne, jotka sinua rakastavat.
Bed om Jerusalems Fred! Ro finde de, der elsker dig!
7 Rauha olkoon sinun muuriesi sisällä, olkoon onni sinun linnoissasi.
Der råde Fred på din Mur, Tryghed i dine Borge!
8 Veljieni ja ystävieni tähden minä sanon: olkoon sinulla rauha.
For Brødres og Frænders Skyld vil jeg ønske dig Fred,
9 Herran, meidän Jumalamme, huoneen tähden minä tahdon etsiä sinun parastasi.
for Herren vor Guds hus's skyld vil jeg søge dit bedste.