< Psalmien 122 >

1 Matkalaulu; Daavidin virsi. Minä iloitsin, kun minulle sanottiin: "Menkäämme Herran huoneeseen".
Sang til Festrejserne. Af David. Jeg frydede mig, da de sagde til mig: »Vi drager til HERRENS Hus!«
2 Meidän jalkamme saavat seisoa sinun porteissasi, Jerusalem;
Saa staar vore Fødder da i dine Porte, Jerusalem,
3 sinä Jerusalem, rakennettu kaupungiksi, johon kokoonnutaan yhteen,
Jerusalem bygget som Staden, hvor Folket samles;
4 jonne sukukunnat vaeltavat, Herran sukukunnat, niinkuin Israelille on säädetty, kiittämään Herran nimeä.
thi didop drager Stammerne, HERRENS Stammer: en Vedtægt for Israel om at prise HERRENS Navn.
5 Sillä siellä ovat tuomioistuimet, Daavidin huoneen istuimet.
Thi der staar Dommersæder, Sæder for Davids Hus.
6 Toivottakaa rauhaa Jerusalemille, menestykööt ne, jotka sinua rakastavat.
Bed om Jerusalems Fred! Ro finde de, der elsker dig!
7 Rauha olkoon sinun muuriesi sisällä, olkoon onni sinun linnoissasi.
Der raade Fred paa din Mur, Tryghed i dine Borge!
8 Veljieni ja ystävieni tähden minä sanon: olkoon sinulla rauha.
For Brødres og Frænders Skyld vil jeg ønske dig Fred,
9 Herran, meidän Jumalamme, huoneen tähden minä tahdon etsiä sinun parastasi.
for HERREN vor Guds Hus's Skyld vil jeg søge dit Bedste.

< Psalmien 122 >