Psalmien 121

1 Matkalaulu. Minä nostan silmäni vuoria kohti: mistä tulee minulle apu?

Orin fún ìgòkè. Èmi yóò gbé ojú mi sórí òkè wọ̀n-ọn-nì— níbo ni ìrànlọ́wọ́ mi yóò ti wá?

2 Apu minulle tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan.

Ìrànlọ́wọ́ mi tí ọwọ́ Olúwa wá, ẹni tí ó dá ọ̀run òun ayé.

3 Hän ei salli sinun jalkasi horjua, sinun varjelijasi ei torku.

Òun kì yóò jẹ́ kí ẹsẹ̀ rẹ kí ó yẹ̀; ẹni tí ó pa ọ́ mọ́ kì í tòògbé.

4 Katso, hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku.

Kíyèsi, ẹni tí ń pa Israẹli mọ́, kì í tòògbé bẹ́ẹ̀ ni kì í sùn.

5 Herra on sinun varjelijasi, Herra on suojaava varjosi sinun oikealla puolellasi.

Olúwa ni olùpamọ́ rẹ; Olúwa ní òjìji rẹ ní ọwọ́ ọ̀tún rẹ.

6 Ei polta sinua aurinko päivällä, eikä kuu yöllä.

Oòrùn kì yóò pa ọ́ ní ìgbà ọ̀sán tàbí òṣùpá ní ìgbà òru.

7 Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, hän varjelee sinun sielusi.

Olúwa yóò pa ọ́ mọ́ kúrò nínú ibi gbogbo yóò pa ọkàn rẹ mọ́

8 Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi, nyt ja iankaikkisesti.

Olúwa yóò pa àlọ àti ààbọ̀ rẹ mọ́ láti ìgbà yìí lọ àti títí láéláé.