Psalmien 121

1 Matkalaulu. Minä nostan silmäni vuoria kohti: mistä tulee minulle apu?

Svētku dziesma. Es paceļu savas acis uz tiem kalniem, no kurienes man nāk palīdzība.

2 Apu minulle tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan.

Mana palīdzība nāk no Tā Kunga, kas debesis un zemi radījis.

3 Hän ei salli sinun jalkasi horjua, sinun varjelijasi ei torku.

Viņš tavai kājai neliks slīdēt; kas tevi pasargā, Tas nesnauž.

4 Katso, hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku.

Redzi, Israēla sargs nesnauž un neguļ.

5 Herra on sinun varjelijasi, Herra on suojaava varjosi sinun oikealla puolellasi.

Tas Kungs tevi pasargā; Tas Kungs ir tava ēna pa tavu labo roku,

6 Ei polta sinua aurinko päivällä, eikä kuu yöllä.

Ka dienā saule tevi nespiež, nedz mēnesis naktī.

7 Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, hän varjelee sinun sielusi.

Tas Kungs lai tevi pasargā no visa ļauna, lai Viņš sarga tavu dvēseli.

8 Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi, nyt ja iankaikkisesti.

Tas Kungs lai pasargā tavu iziešanu un ieiešanu, no šī laika mūžīgi.