Psalmien 121

1 Matkalaulu. Minä nostan silmäni vuoria kohti: mistä tulee minulle apu?

Nagra navua kesga hu'na agonaramintega koanagi, inantegati nazamahu vahera egahie?

2 Apu minulle tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan.

Monane mopanema tro'ma hu'nea Ra Anumzantegati naza hu'zana ne-e.

3 Hän ei salli sinun jalkasi horjua, sinun varjelijasi ei torku.

Agra katre'nigenka regrarinka omasegosane. Na'ankure kagri'ma kegavama hunegantemo'a avura nomasea ne' mani'ne.

4 Katso, hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku.

Antahio, tamagerfa huno Israeli vahe'ma kegavama hunezmantemo'a, avu'tokora nosuno avura nomasea ne' mani'ne.

5 Herra on sinun varjelijasi, Herra on suojaava varjosi sinun oikealla puolellasi.

Ra Anumzamo'a tamagrira kegava huramante'ne. Ra Anumzamo'a tona zafagna huno kagri tvaonte mani'neno, kegava hunegante.

6 Ei polta sinua aurinko päivällä, eikä kuu yöllä.

Zage feru'pima nevnankeno'a zagemo'a tenogasagesigeno, kenage'ma nevnankeno'a, ikamo'a hazenkea ogamigahie.

7 Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, hän varjelee sinun sielusi.

Ra Anumzamo'a kagrira kegava hugante'sigenka, so'e hunka nemaninka hazenkea e'origahane.

8 Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi, nyt ja iankaikkisesti.

Meninteti'ma agafa huteno henkama maninoma vaniana, inantego vunka enka'ma hananana Ra Anumzamo'a avua anteno kegava hugante vava huno vugahie.