Psalmien 121

1 Matkalaulu. Minä nostan silmäni vuoria kohti: mistä tulee minulle apu?

J’ai levé les yeux vers les montagnes, d’où me viendra le secours.

2 Apu minulle tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan.

Mon secours vient du Seigneur, qui a fait le ciel et la terre.

3 Hän ei salli sinun jalkasi horjua, sinun varjelijasi ei torku.

Qu’il ne permette pas que ton pied soit ébranlé, et qu’il ne s’assoupisse pas, celui qui te garde.

4 Katso, hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku.

Vois, il ne s’assoupira, ni ne dormira, celui qui garde Israël.

5 Herra on sinun varjelijasi, Herra on suojaava varjosi sinun oikealla puolellasi.

C’est le Seigneur qui te garde, c’est le Seigneur qui est ta protection; il est sur ta main droite.

6 Ei polta sinua aurinko päivällä, eikä kuu yöllä.

Pendant le jour, le soleil ne le brûlera pas, ni la lune pendant la nuit.

7 Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, hän varjelee sinun sielusi.

Le Seigneur te garde de tout mal; que le Seigneur garde ton âme.

8 Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi, nyt ja iankaikkisesti.

Que le Seigneur garde ton entrée et ta sortie, dès ce moment et jusqu’à jamais.