Psalmien 120

1 Matkalaulu. Ahdistuksessani minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle.

Pieśń stopni. Wołałem do Pana w utrapieniu mojem, a wysłuchał mię.

2 Herra, pelasta minun sieluni valheellisista huulista, petollisesta kielestä.

Wyzwól, Panie! duszę moję od warg kłamliwych, i od języka zdradliwego.

3 Mitä hän sinulle antaa ja mitä siihen vielä lisää, sinä petollinen kieli?

Cóż ci da, albo coć za pożytek przyniesie język zdradliwy?

4 Väkivaltaisen teräviä nuolia ynnä kinsteripensaan tulisia hiiliä!

Który jest jako strzały ostre mocarza, i jako węgle jałowcowe.

5 Voi minua, että minun täytyy oleskella muukalaisena Mesekissä, asua Keedarin majojen keskellä!

Niestetyż mnie, żem tak długo gościem w Mesech, a mieszkam w namiotach Kedarskich.

6 Kauan on minun sieluni täytynyt asua niiden seurassa, jotka rauhaa vihaavat.

Długo mieszka dusza moja między tymi, którzy pokój mają w nienawiści.

7 Minä pidän rauhan, mutta jos sanan sanon, niin he ovat sotaan valmiit.

Jać radzę do pokoju; ale gdy o tem mówię, oni do wojny.