Psalmien 120

1 Matkalaulu. Ahdistuksessani minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle.

Wallfahrtslieder. Zu Jahwe in meiner Not rief ich, und er erhörte mich.

2 Herra, pelasta minun sieluni valheellisista huulista, petollisesta kielestä.

Jahwe, errette meine Seele von lügnerischer Lippe, von trügerischer Zunge.

3 Mitä hän sinulle antaa ja mitä siihen vielä lisää, sinä petollinen kieli?

Was giebt dir und was mehrt dir die trügerische Zunge?

4 Väkivaltaisen teräviä nuolia ynnä kinsteripensaan tulisia hiiliä!

Geschärfte Kriegerpfeile samt Ginsterkohlen!

5 Voi minua, että minun täytyy oleskella muukalaisena Mesekissä, asua Keedarin majojen keskellä!

Wehe mir, daß ich bei Mesech zu Gaste bin, bei den Zelten Kedars wohne!

6 Kauan on minun sieluni täytynyt asua niiden seurassa, jotka rauhaa vihaavat.

Zu lange schon wohnt meine Seele bei solchen, die den Frieden hassen.

7 Minä pidän rauhan, mutta jos sanan sanon, niin he ovat sotaan valmiit.

Ich bin ganz Friede, aber wenn ich etwas rede, sind sie auf Kampf aus.