Psalmien 120

1 Matkalaulu. Ahdistuksessani minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle.

Cantique graduel. A l'Éternel dans ma détresse j'élève mes cris, et Il m'exauce.

2 Herra, pelasta minun sieluni valheellisista huulista, petollisesta kielestä.

Éternel, délivre-moi des lèvres qui mentent, de la langue qui trompe!

3 Mitä hän sinulle antaa ja mitä siihen vielä lisää, sinä petollinen kieli?

Que te donnera-t-Il, t'adjugera-t-Il, langue trompeuse?…

4 Väkivaltaisen teräviä nuolia ynnä kinsteripensaan tulisia hiiliä!

Les traits acérés du guerrier, avec les charbons ardents du genêt.

5 Voi minua, että minun täytyy oleskella muukalaisena Mesekissä, asua Keedarin majojen keskellä!

Malheureux que je suis d'habiter en Mésech, de demeurer dans les tentes de Cédar!

6 Kauan on minun sieluni täytynyt asua niiden seurassa, jotka rauhaa vihaavat.

Je n'ai que trop séjourné parmi ceux qui haïssent la paix.

7 Minä pidän rauhan, mutta jos sanan sanon, niin he ovat sotaan valmiit.

Je ne veux que la paix; mais, si j'en parle, ils sont pour la guerre.