Psalmien 120

1 Matkalaulu. Ahdistuksessani minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle.

Cantique de Mahaloth. J'ai invoqué l'Eternel en ma grande détresse, et il m'a exaucé.

2 Herra, pelasta minun sieluni valheellisista huulista, petollisesta kielestä.

Eternel, délivre mon âme des fausses lèvres, et de la langue trompeuse.

3 Mitä hän sinulle antaa ja mitä siihen vielä lisää, sinä petollinen kieli?

Que te donnera, et te profitera la langue trompeuse?

4 Väkivaltaisen teräviä nuolia ynnä kinsteripensaan tulisia hiiliä!

Ce sont des flèches aiguës tirées par un homme puissant, et des charbons de genèvre.

5 Voi minua, että minun täytyy oleskella muukalaisena Mesekissä, asua Keedarin majojen keskellä!

Hélas! Que je suis misérable de séjourner en Mésech, et de demeurer aux tentes de Kédar!

6 Kauan on minun sieluni täytynyt asua niiden seurassa, jotka rauhaa vihaavat.

Que mon âme ait tant demeuré avec celui qui hait la paix!

7 Minä pidän rauhan, mutta jos sanan sanon, niin he ovat sotaan valmiit.

Je [ne cherche que] la paix, mais lorsque j'en parle, les voilà à la guerre.