Psalmien 120

1 Matkalaulu. Ahdistuksessani minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle.

Een lied op Hammaaloth. Ik heb tot den HEERE geroepen in mijn benauwdheid, en Hij heeft mij verhoord.

2 Herra, pelasta minun sieluni valheellisista huulista, petollisesta kielestä.

O HEERE! red mijn ziel van de valse lippen, van de bedriegelijke tong.

3 Mitä hän sinulle antaa ja mitä siihen vielä lisää, sinä petollinen kieli?

Wat zal U de bedriegelijke tong geven, of wat zal zij U toevoegen?

4 Väkivaltaisen teräviä nuolia ynnä kinsteripensaan tulisia hiiliä!

Scherpe pijlen eens machtigen, mitsgaders gloeiende jeneverkolen.

5 Voi minua, että minun täytyy oleskella muukalaisena Mesekissä, asua Keedarin majojen keskellä!

O, wee mij, dat ik een vreemdeling ben in Mesech, dat ik in de tenten Kedars wone.

6 Kauan on minun sieluni täytynyt asua niiden seurassa, jotka rauhaa vihaavat.

Mijn ziel heeft lang gewoond bij degenen, die den vrede haten.

7 Minä pidän rauhan, mutta jos sanan sanon, niin he ovat sotaan valmiit.

Ik ben vreedzaam; maar als ik spreek, zijn zij aan den oorlog.