Psalmien 12

1 Veisuunjohtajalle; matalassa äänialassa; Daavidin virsi. Auta, Herra, sillä hurskaat ovat hävinneet, uskolliset ovat kadonneet ihmislasten joukosta.

Nǝƣmiqilǝrning bexiƣa tapxurulup, xeminit bilǝn oⱪulsun dǝp, Dawut yazƣan küy: — Ⱪutⱪuzƣaysǝn, Pǝrwǝrdigar, qünki ihlasmǝn adǝm tügǝp kǝtti; Adǝmlǝr arisidin sadiⱪ mɵminlǝr ƣayip boldi.

2 He puhuvat valhetta toinen toisellensa, puhuvat liukkain huulin, kaksimielisin sydämin.

Ⱨǝrbirsi ɵz yeⱪinliriƣa yalƣan eytidu; Huxamǝtqi lǝwlǝrdǝ, alikɵngüllük bilǝn sɵzlixidu.

3 Hävittäköön Herra kaikki liukkaat huulet, kielen, joka kerskuen puhuu,

Pǝrwǝrdigar barliⱪ huxamǝtqi lǝwlǝrni, Ⱨakawurlarqǝ sɵzlǝydiƣan tilni kesiwǝtkǝy!

4 ne, jotka sanovat: "Kielemme voimalla me olemme väkevät; huulemme ovat meidän tukemme; kuka on meille herra?"

Ular: «Tilimiz bilǝn ƣǝlibǝ ⱪilimiz; Lǝwlirimiz bolsa ɵzimizningkidur; Kim bizgǝ Rǝb bolalisun?» — dǝydu.

5 "Kurjien sorron tähden, köyhien huokausten tähden minä nyt nousen", sanoo Herra, "tuon pelastuksen sille, joka sitä huoaten ikävöitsee".

«Ezilgüqi ajizlarni basⱪan zulum wǝjidin, Miskinlǝrning aⱨuzarliri wǝjidin, Ⱨazirla ornumdin turay» — dǝydu Pǝrwǝrdigar, «Mǝn ularƣa, ular zariⱪip kütkǝn azadliⱪni yǝtküzimǝn».

6 Herran sanat ovat selkeitä sanoja, hopeata, joka kirkkaana valuu sulattimesta maahan, seitsenkertaisesti puhdistettua.

Pǝrwǝrdigarning sɵzliri bolsa sap sɵzlǝrdur; Ular yǝttǝ ⱪetim saplaxturulƣan, Sapal ⱪazanda tawlanƣan kümüxtǝktur.

7 Sinä, Herra, varjelet heitä, suojelet hänet iäti tältä sukukunnalta.

Sǝn Pǝrwǝrdigar, ularni saⱪlaysǝn; Sǝn [mɵminlǝrni] muxu dǝwrdin mǝnggügǝ ⱪoƣdaysǝn;

8 Yltympäri jumalattomat rehentelevät, kun kataluus pääsee valtaan ihmislasten seassa.

[Qünki] rǝzil adǝmlǝr ⱨǝryanda ƣadiyip yürüxidu, Pǝskǝxlik insan baliliri arisida aliyjanabliⱪ dǝp mahtalmaⱪta!