Psalmien 12

1 Veisuunjohtajalle; matalassa äänialassa; Daavidin virsi. Auta, Herra, sillä hurskaat ovat hävinneet, uskolliset ovat kadonneet ihmislasten joukosta.

Help, LORD; for the godly man ceases; for the faithful fail from among the children of men.

2 He puhuvat valhetta toinen toisellensa, puhuvat liukkain huulin, kaksimielisin sydämin.

They speak vanity every one with his neighbor: with flattering lips and with a double heart do they speak.

3 Hävittäköön Herra kaikki liukkaat huulet, kielen, joka kerskuen puhuu,

The LORD shall cut off all flattering lips, and the tongue that speaks proud things:

4 ne, jotka sanovat: "Kielemme voimalla me olemme väkevät; huulemme ovat meidän tukemme; kuka on meille herra?"

Who have said, With our tongue will we prevail; our lips are our own: who is lord over us?

5 "Kurjien sorron tähden, köyhien huokausten tähden minä nyt nousen", sanoo Herra, "tuon pelastuksen sille, joka sitä huoaten ikävöitsee".

For the oppression of the poor, for the sighing of the needy, now will I arise, says the LORD; I will set him in safety from him that puffs at him.

6 Herran sanat ovat selkeitä sanoja, hopeata, joka kirkkaana valuu sulattimesta maahan, seitsenkertaisesti puhdistettua.

The words of the LORD are pure words: as silver tried in a furnace of earth, purified seven times.

7 Sinä, Herra, varjelet heitä, suojelet hänet iäti tältä sukukunnalta.

You shall keep them, O LORD, you shall preserve them from this generation for ever.

8 Yltympäri jumalattomat rehentelevät, kun kataluus pääsee valtaan ihmislasten seassa.

The wicked walk on every side, when the vilest men are exalted.