Psalmien 119
1 Autuaat ne, joiden tie on nuhteeton, jotka Herran laissa vaeltavat!
Svētīgi tie, kas nenoziedzīgi savos ceļos, kas staigā Tā Kunga bauslībā.
2 Autuaat ne, jotka ottavat vaarin hänen todistuksistaan, jotka etsivät häntä kaikesta sydämestänsä,
Svētīgi tie, kas Viņa liecības tur, kas no visas sirds Viņu meklē,
3 jotka eivät vääryyttä tee, vaan vaeltavat hänen teillään!
Netaisnību nedara, bet staigā pa Viņa ceļiem.
4 Sinä olet asetuksesi säätänyt, että niitä tarkasti noudatettaisiin.
Tu esi pavēlējis, Tavus baušļus cieti sargāt.
5 Oi, jospa minun vaellukseni olisi vakaa, niin että noudattaisin sinun käskyjäsi!
Kaut mani ceļi uz to vien dzītos, Tavus likumus sargāt.
6 Silloin minä en joudu häpeään, kun katselen kaikkia sinun käskyjäsi.
Kad es raudzīšos uz visiem Taviem baušļiem, tad netapšu kaunā.
7 Minä kiitän sinua vilpittömällä sydämellä, kun opin sinun vanhurskautesi oikeudet.
Es Tev pateikšos ar skaidru sirdi, kad būšu mācījies Tavas taisnības tiesas.
8 Minä noudatan sinun käskyjäsi, älä minua peräti hylkää.
Es turēšu Tavus likumus; neatstāj mani pavisam.
9 Kuinka voi nuorukainen pitää tiensä puhtaana? Siten, että hän noudattaa sinun sanaasi.
Kā jauneklis savu ceļu turēs šķīstu? Kad viņš turas pēc Taviem vārdiem.
10 Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni, älä salli minun eksyä pois sinun käskyistäsi.
Es Tevi meklēju no visas sirds; neliec man nomaldīties no Taviem baušļiem.
11 Minä kätken sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan.
Es paturu Tavus vārdus savā sirdī, ka negrēkoju pret Tevi.
12 Kiitetty ole sinä, Herra, opeta minulle käskysi.
Slavēts esi Tu, Kungs; māci man Tavus likumus.
13 Huulillani minä julistan kaikki sinun suusi oikeudet.
Ar savām lūpām es izteikšu visas Tavas mutes tiesas.
14 Minä iloitsen sinun todistustesi tiestä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.
Es priecājos par Tavas liecības ceļu kā vien par kādu mantu.
15 Minä tutkistelen sinun asetuksiasi ja katselen sinun polkujasi.
Es pārdomāju Tavas pavēles un ņemu vērā Tavus ceļus.
16 Minä iloitsen sinun käskyistäsi enkä sinun sanaasi unhota.
Es priecājos par Taviem likumiem; Tavu vārdu es neaizmirstu.
17 Tee palvelijallesi hyvin, että minä eläisin ja noudattaisin sinun sanaasi.
Dari labu Savam kalpam, ka es dzīvoju un pasargu Tavu vārdu.
18 Avaa minun silmäni näkemään sinun lakisi ihmeitä.
Atdari manas acis, ka es uzlūkoju Tavas bauslības brīnumus.
19 Minä olen muukalainen maan päällä; älä salaa minulta käskyjäsi.
Es esmu svešinieks virs zemes; neapslēp priekš manis Tavus baušļus.
20 Minun sieluni hiukeaa ikävöidessäni alati sinun oikeuksiasi.
Mana dvēsele ir satriekta caur ilgošanos pēc Tavām tiesām vienmēr.
21 Sinä nuhtelet julkeita, kirotuita, jotka poikkeavat pois sinun käskyistäsi.
Tu rāji pārgalvjus, tos nolādētos, kas no Taviem baušļiem nomaldās.
22 Poista minun päältäni häväistys ja ylenkatse, sillä minä otan sinun todistuksistasi vaarin.
Novērs no manis kaunu un negodu, jo es turu Tavas liecības.
23 Ruhtinaatkin istuvat ja pitävät neuvoa minua vastaan, mutta palvelijasi tutkistelee sinun käskyjäsi.
Kaut arī lieli kungi sēž un runā pret mani, bet Tavs kalps apdomā Tavus likumus.
24 Sinun todistuksesi ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani.
Tavas liecības ir mans prieks un padoms.
25 Minun sieluni on vaipunut tomuun; virvoita minua sanasi jälkeen.
Mana dvēsele līp pie pīšļiem; dari man dzīvu pēc Tava Vārda.
26 Minä kerron vaellukseni, ja sinä vastaat minulle; opeta minulle käskysi.
Es izteicu savus ceļus, un Tu mani paklausi; māci man Tavus likumus.
27 Saata minut ymmärtämään asetustesi tie, niin minä tutkistelen sinun ihmeitäsi.
Liec man saprast Tavu likumu ceļus, ka es varu pārdomāt Tavus brīnumus.
28 Minun sieluni itkee murheesta; vahvista minua sanasi jälkeen.
Mana dvēsele raud noskumusi; stiprini mani ar Tavu Vārdu.
29 Käännä minusta pois valheen tie, ja anna armostasi minulle lakisi.
Novērs no manis viltības ceļu un dāvini man Tavu bauslību.
30 Minä olen valinnut totuuden tien, olen asettanut eteeni sinun oikeutesi.
Patiesības ceļu es esmu izredzējies, Tavas tiesas esmu licis savā priekšā.
31 Minä riipun kiinni sinun todistuksissasi, Herra, älä anna minun joutua häpeään.
Es turos pie Tavām liecībām, ak Kungs, nepamet mani kaunā.
32 Minä juoksen sinun käskyjesi tietä, sillä sinä avarrat minun sydämeni.
Kad Tu manu sirdi atvieglini, tad es teku Tavas bauslības ceļu.
33 Opeta minulle, Herra, käskyjesi tie, niin minä seuraan sitä loppuun asti.
Māci man, Kungs, Tavu likumu ceļus, ka es tos pasargu līdz galam.
34 Anna minulle ymmärrys ottaakseni sinun laistasi vaarin ja noudattaakseni sitä kaikesta sydämestäni.
Dod man saprašanu, ka es Tavu bauslību sargu un to turu no visas sirds.
35 Anna minun vaeltaa sinun käskyjesi polkua, sillä sitä minä halajan.
Vadi mani uz Tavas bauslības ceļu, jo pie tā man ir labs prāts.
36 Anna minun sydämeni taipua sinun todistuksiisi, ei väärän voiton puoleen.
Loki manu sirdi pie Tavām liecībām, un ne pie mantu kārības.
37 Käännä silmäni pois turhuutta katselemasta, anna minun saada virvoitus sinun teilläsi.
Nogriez manas acis, ka tās neskatās uz nelietību, dari mani dzīvu uz Tava ceļa.
38 Anna palvelijallesi toteutua lupauksesi, joka on annettu sinua pelkääville.
Apstiprini Savam kalpam Tavu vārdu, tiem par labu, kas Tevi bīstas.
39 Poista minusta häväistys, jota pelkään, sillä sinun oikeutesi ovat hyvät.
Novērs manu kaunu, par ko es bīstos, jo Tavas tiesas ir labas.
40 Katso, minä ikävöitsen sinun asetuksiasi; virvoita minua vanhurskaudellasi.
Redzi, es mīlu Tavas pavēles; dari mani dzīvu pēc Tavas taisnības.
41 Tulkoon minulle sinun armosi, Herra, sinun apusi, sinun lupauksesi jälkeen,
Kungs, lai man nāk Tava žēlastība, Tava pestīšana pēc Tava vārda,
42 että minä voisin vastata herjaajalleni; sillä sinun sanaasi minä turvaan.
Ka varu atbildēt savam mēdītājam, jo es paļaujos uz Tavu vārdu.
43 Älä ota peräti pois minun suustani totuuden sanaa, sillä sinun oikeuteesi minä panen toivoni.
Un neatrauj pavisam no manas mutes patiesības vārdu, jo es ceru uz Tavām tiesām.
44 Minä tahdon alati noudattaa sinun lakiasi, aina ja iankaikkisesti.
Es turēšu Tavu bauslību vienmēr, mūžīgi mūžam.
45 Silloin minä vaellan avaralla paikalla; sillä sinun asetuksiasi minä kysyn.
Un es staigāšu bez bēdām, jo es meklēju Tavas pavēles.
46 Minä puhun sinun todistuksistasi kuningasten edessä, enkä häpeään joudu.
Par Tavām liecībām es runāšu ķēniņu priekšā un nepalikšu kaunā.
47 Minä iloitsen sinun käskyistäsi, jotka ovat minulle rakkaat.
Es priecājos par Taviem baušļiem, ko es mīlēju.
48 Minä kohotan käteni sinun käskyjesi puoleen, jotka ovat minulle rakkaat, ja tutkistelen sinun säädöksiäsi.
Un es paceļu savas rokas pie Taviem baušļiem, ko es mīlēju, un pārdomāju Tavus likumus.
49 Muista sana, jonka olet palvelijallesi puhunut, sillä sinä olet antanut minulle toivon.
Piemini Savam kalpam to vārdu, uz ko Tu man lieci cerēt.
50 Se on minun lohdutukseni kurjuudessani, että sinun lupauksesi minua virvoittaa.
Šī ir mana iepriecināšana manās bēdās, jo Tava apsolīšana mani dara dzīvu.
51 Julkeat pilkkaavat minua kovin, mutta sinun laistasi minä en poikkea.
Pārgalvji mani apsmej pārlieku, bet es neatkāpjos no Tavas bauslības.
52 Herra, minä ajattelen sinun tuomioitasi, tuomioitasi hamasta ikiajoista asti, ja minä saan lohdutuksen.
Kungs, kad es pieminu Tavas tiesas no senlaikiem, tad topu iepriecināts.
53 Minut valtaa palava vihastus jumalattomien tähden, jotka hylkäävät sinun lakisi.
Lielas dusmas mani pārņēmušas to bezdievīgo dēļ, kas Tavu bauslību atstāj.
54 Sinun käskysi ovat minun ylistysvirteni minun muukalaisuuteni majassa.
Tava bauslība ir mana dziesma manas svešniecības namā.
55 Yöllä minä ajattelen sinun nimeäsi, Herra, ja minä noudatan sinun lakiasi.
Kungs, naktī es pieminu Tavu vārdu un turu Tavu bausli.
56 Tämä on minun osakseni suotu: että otan vaarin sinun asetuksistasi.
Tā ir mana manta, ka es turu Tavas pavēles.
57 Herra on minun osani; minä olen päättänyt noudattaa sinun sanojasi.
Tu, Kungs, esi mana daļa; es esmu solījis, turēt Tavus Vārdus.
58 Minä etsin sinun mielisuosiotasi kaikesta sydämestäni; ole minulle armollinen lupauksesi mukaan.
Es Tevi pielūdzu no visas sirds; esi man žēlīgs pēc Tavas apsolīšanas.
59 Minä tutkin teitäni, ja käännän askeleeni sinun todistustesi puoleen.
Es apdomāju savus ceļus un griežu savas kājas pie Tavām liecībām.
60 Minä riennän viivyttelemättä noudattamaan sinun käskyjäsi.
Es steidzos un nekavējos, Tavus baušļus turēt.
61 Jumalattomain paulat piirittävät minua, mutta minä en unhota sinun lakiasi.
Bezdievīgie man apmetuši valgus, taču es neaizmirstu Tavu bauslību.
62 Puoliyöstä minä nousen kiittämään sinua sinun vanhurskautesi oikeuksista.
Nakts vidū es ceļos, Tev pateikties par Tavas taisnības tiesām.
63 Minä olen kaikkien niiden ystävä, jotka sinua pelkäävät ja noudattavat sinun asetuksiasi.
Es piebiedrojos visiem, kas Tevi bīstas, un visiem, kas tur Tavas pavēles.
64 Maa on täynnä sinun laupeuttasi, Herra; opeta minulle käskysi.
Kungs, zeme ir pilna Tavas žēlastības; māci man Tavus likumus.
65 Sinä osoitat palvelijallesi hyvyyttä sanasi jälkeen, Herra.
Tu dari labu Savam kalpam, ak Kungs, pēc Sava vārda.
66 Opeta minulle hyvä ymmärrys ja tieto, sillä sinun käskyihisi minä panen uskallukseni.
Māci man labu saprašanu un atzīšanu, jo es ticu Taviem baušļiem.
67 Ennenkuin minut nöyryytettiin, minä eksyin, mutta nyt minä noudatan sinun sanaasi.
Pirms tapu pazemots, es alojos; bet nu es turu Tavu Vārdu.
68 Sinä olet hyvä, ja hyvin sinä teet; opeta minulle käskysi.
Tu esi labs un dari labu, māci man Tavus likumus.
69 Julkeat tahraavat minua valheillansa, mutta minä otan sinun asetuksistasi vaarin kaikesta sydämestäni.
Pārgalvji izperē melus pret mani, bet es turu Tavas pavēles no visas sirds.
70 Heidän sydämensä on turta kuin ihra, mutta minä iloitsen sinun laistasi.
Viņu sirds ir bieza kā tauki, bet es priecājos par Tavu bauslību.
71 Hyvä oli minulle, että minut nöyryytettiin: niin minä opin sinun käskysi.
Labi man, ka esmu apbēdināts, lai mācos Tavus likumus.
72 Sinun suusi laki on minulle kalliimpi kuin tuhannet kappaleet kultaa ja hopeata.
Tavas mutes bauslība man ir labāka nekā tūkstoši zelta un sudraba.
73 Sinun kätesi ovat minut tehneet ja valmistaneet; anna minulle ymmärrys oppiakseni sinun käskysi.
Tavas rokas mani radījušas un taisījušas; dari mani gudru, ka es mācos Tavus baušļus.
74 Sinua pelkääväiset näkevät minut ja iloitsevat, sillä minä panen toivoni sinun sanaasi.
Kas Tevi bīstas, mani uzlūko un priecājās; jo es gaidu uz Taviem vārdiem.
75 Herra, minä tiedän, että sinun tuomiosi ovat vanhurskaat, ja uskollisuudessasi sinä olet minut nöyryyttänyt.
Es zinu, Kungs, ka Tavas tiesas ir taisnas, un Tu mani esi pazemojis pēc Tavas uzticības.
76 Sinun armosi olkoon minun lohdutukseni, niinkuin sinä olet palvelijallesi luvannut.
Lai jel Tava žēlastība man ir par iepriecināšanu, tā kā Tu Savam kalpam esi solījis.
77 Tulkoon minulle sinun laupeutesi, että minä eläisin; sillä sinun lakisi on minun iloni.
Lai Tava žēlastība man notiek, ka es dzīvoju, jo Tava bauslība ir mans prieks.
78 Joutukoot julkeat häpeään, sillä he sortavat minua syyttä; minä tutkistelen sinun asetuksiasi.
Lai top kaunā pārgalvji, kas mani ar meliem nospieduši; bet es pārdomāju Tavas pavēles.
79 Kääntykööt minun puolelleni ne, jotka sinua pelkäävät ja jotka sinun todistuksesi tuntevat.
Lai pie manis griežas, kas Tevi bīstas, un kas pazīst Tavas liecības.
80 Pysyköön sydämeni vakaana sinun käskyissäsi, etten minä häpeään joutuisi.
Lai mana sirds ir skaidra pie Taviem likumiem, ka netopu kaunā.
81 Sinun apuasi minun sieluni ikävöitsee, sinun sanaasi minä panen toivoni.
Manai dvēselei slāpst pēc Tavas pestīšanas; es ceru uz Taviem vārdiem.
82 Minun silmäni ikävöitsevät sinun sanaasi; minä kysyn: "Milloin lohdutat minua?"
Manas acis ilgojās pēc Tavām apsolīšanām, ka es saku: kad Tu mani iepriecināsi?
83 Sillä minä olen kuin nahkaleili savussa, mutta sinun käskyjäsi minä en unhota.
Jo es esmu kā ādas trauks dūmos; taču es neaizmirstu Tavus likumus.
84 Kuinka harvat ovat palvelijasi päivät! Milloin sinä tuomitset minun vainoojani?
Cik tad Tavam kalpam dienu? Kad Tu turēsi sodu pār maniem vajātājiem?
85 Julkeat kaivavat minulle kuoppia, ne, jotka eivät elä sinun lakisi mukaan.
Pārgalvji man rok bedres, tie, kas neturas pēc Tavas bauslības.
86 Kaikki sinun käskysi ovat todet; syyttä he minua vainoavat; auta minua.
Visi Tavi baušļi ir patiesība; tie mani vajā ar meliem, - palīdzi man!
87 He ovat minut miltei tuhonneet tässä maassa, mutta minä en ole hyljännyt sinun asetuksiasi.
Tie mani gandrīz iznīcinājuši virs zemes, bet es neesmu atstājis Tavas pavēles.
88 Virvoita minua armosi jälkeen, niin minä noudatan sinun suusi todistuksia.
Atspirdzini mani pēc Tavas žēlastības, tad es sargāšu Tavas mutes liecību.
89 Iankaikkisesti pysyy sinun sanasi, Herra, vahvana taivaissa.
Kungs, Tavs vārds pastāv mūžīgi debesīs.
90 Sinun uskollisuutesi kestää polvesta polveen, sinä perustit maan, ja se pysyy.
Tava patiesība stāv līdz radu radiem. Tu zemi esi stiprinājis, ka tā stāv.
91 Sinun järjestyksesi mukaan ne pysyvät vielä tänä päivänä, sillä ne kaikki ovat sinun palvelijoitasi.
Pēc Taviem likumiem tie vēl šodien stāv, jo viss Tev kalpo.
92 Ellei sinun lakisi olisi ollut minun iloni, olisin menehtynyt kurjuuteeni.
Ja Tava bauslība nebūtu bijusi mans prieks, tad es jau sen būtu bojā gājis savās bēdās.
93 En minä ikinä unhota sinun asetuksiasi, sillä niillä sinä minua virvoitat.
Tavas pavēles es neaizmirsīšu ne mūžam, jo caur tām Tu mani esi atspirdzinājis.
94 Sinun omasi minä olen, pelasta minut, sillä sinun asetuksiasi minä kysyn.
Tavs es esmu, atpestī mani; jo es meklēju Tavas pavēles.
95 Jumalattomat väijyvät minua, tuhotakseen minut, mutta minä tarkkaan sinun todistuksiasi.
Bezdievīgie glūn uz mani, mani samaitāt, bet es lieku vērā Tavas liecības.
96 Kaikella täydellisellä on rajansa-sen olen nähnyt-mutta sinun käskysi ovat ylen avarat.
Es esmu redzējis, ka ikvienam stiprumam ir gals, bet Tavs bauslis pastāv bez gala.
97 Kuinka sinun lakisi onkaan minulle rakas! Kaiken päivää minä sitä tutkistelen.
Cik ļoti es mīlēju Tavu bauslību! To es pārdomāju ikdienas.
98 Sinun käskysi tekevät minut vihollisiani viisaammaksi, sillä ne ovat minun omani iankaikkisesti.
Ar Saviem baušļiem Tu dari mani gudrāku pār maniem ienaidniekiem, jo tie (baušļi) ir mūžam pie manis.
99 Minä olen kaikkia opettajiani taitavampi, sillä minä tutkistelen sinun todistuksiasi.
Es esmu vairāk izmācīts nekā visi mani mācītāji, jo es pārdomāju Tavas liecības.
100 Minä olen ymmärtäväisempi kuin vanhat, sillä minä otan vaarin sinun asetuksistasi.
Es esmu prātīgāks nekā tie vecie, jo es turu Tavas pavēles.
101 Minä pidätän jalkani kaikilta pahoilta teiltä, noudattaakseni sinun sanaasi.
Es atrauju savu kāju no visiem blēžu ceļiem, ka es sargāju Tavu vārdu.
102 Minä en poikkea sinun oikeuksistasi, sillä sinä neuvot minua.
Es neatkāpjos no Tavām tiesām, jo Tu mani māci.
103 Kuinka makeat ovat minulle sinun lupauksesi! Ne ovat hunajaa makeammat minun suussani.
Cik saldi ir Tavi vārdi manai mutei, saldāki par medu manām lūpām!
104 Sinun asetuksistasi minä saan ymmärrystä; sentähden minä vihaan kaikkia valheen teitä.
Caur Tavām pavēlēm es topu prātīgs, tādēļ es ienīstu visus viltus ceļus.
105 Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni.
Tavs vārds ir manas kājas spīdeklis un gaišums uz maniem ceļiem.
106 Minä olen vannonut ja tahdon sen täyttää: noudattaa sinun vanhurskautesi oikeuksia.
Es esmu zvērējis un to turēšu stipri, ka es sargāšu Tavas taisnības tiesas.
107 Minä olen kovin vaivattu; Herra, virvoita minua sanasi jälkeen.
Es esmu ļoti apbēdināts, Kungs, atspirdzini mani pēc Tava vārda.
108 Kelvatkoot sinulle, Herra, minun suuni vapaaehtoiset uhrit, ja opeta minulle oikeutesi.
Ak Kungs, lai Tev jel patīk manas mutes upuri, un māci man Tavas tiesas.
109 Minun henkeni häälyy alati kämmenelläni, mutta sinun lakiasi minä en unhota.
Mana dvēsele stāv vienmēr manā rokā, taču es neaizmirstu Tavu bauslību.
110 Jumalattomat virittävät pauloja minun eteeni, mutta sinun asetuksistasi minä en eksy.
Bezdievīgie man liek valgus, taču es nealojos no Tavām pavēlēm.
111 Sinun todistuksesi ovat minun ikuinen perintöosani, sillä ne ovat minun sydämeni ilo.
Tavas liecības es turu par savu mantu mūžīgi, jo tās ir manas sirds līksmība.
112 Minä olen taivuttanut sydämeni pitämään sinun käskysi, aina ja loppuun asti.
Es griežu savu sirdi, darīt Tavus likumus mūžīgi līdz pat galam.
113 Kaksimielisiä minä vihaan, mutta sinun lakiasi minä rakastan.
Es ienīstu tos divprātīgos un mīlēju Tavu bauslību.
114 Sinä olet minun suojani ja kilpeni, sinun sanaasi minä panen toivoni.
Tu esi mans patvērums un manas priekšturamās bruņas; uz Tavu vārdu es gaidu.
115 Luopukaa minusta, te pahantekijät, minä tahdon ottaa Jumalani käskyistä vaarin.
Atstājaties no manis, jūs ļauna darītāji, ka es varu turēt sava Dieva baušļus.
116 Tue minua lupauksesi jälkeen, että minä eläisin, äläkä anna minun joutua toivossani häpeään.
Uzturi mani pēc Tava Vārda, ka es dzīvoju, un lai es kaunā netopu savā cerībā.
117 Vahvista minua, että minä pelastuisin, niin minä katselen alati sinun käskyjäsi.
Stiprini mani, ka topu vesels, tad es skatīšos uz Taviem likumiem vienmēr.
118 Sinä hylkäät kaikki, jotka sinun käskyistäsi eksyvät, sillä heidän kavaluutensa on turha.
Tu atmeti visus, kas no Taviem likumiem nomaldās; jo meli ir viņu viltus būšana.
119 Kaikki maan jumalattomat sinä heität pois niinkuin kuonan; sentähden minä rakastan sinun todistuksiasi.
Tu atmeti visus bezdievīgos virs zemes kā sārņus, tādēļ es mīļoju Tavas liecības.
120 Sinun peljättävyytesi edessä minun ruumiini vapisee, ja minä pelkään sinun tuomioitasi.
Es tā bīstos no Tevis, ka šaušalas pāriet pār manām miesām, un man ir bail no Tavām sodībām.
121 Minä teen oikeuden ja vanhurskauden, älä jätä minua sortajaini käsiin.
Es daru tiesu un taisnību; nenodod mani maniem varas darītājiem.
122 Ole palvelijasi puolusmies hänen parhaaksensa, älä salli julkeain minua sortaa.
Aizstāvi Tu Savu kalpu uz labu, ka pārgalvji mani nepārvar.
123 Minun silmäni hiueten halajavat sinun apuasi ja sinun vanhurskaita lupauksiasi.
Manas acis ilgojās pēc Tavas pestīšanas un pēc Tava taisnā vārda.
124 Tee palvelijallesi armosi jälkeen ja opeta minulle käskysi.
Dari pēc Savas žēlastības Savam kalpam un māci man Tavus likumus.
125 Minä olen sinun palvelijasi, anna minulle ymmärrys, että minä sinun todistuksesi tuntisin.
Es esmu Tavs kalps; dari man gudru, ka es atzīstu Tavas liecības.
126 On aika Herran tehdä tekonsa: he ovat rikkoneet sinun lakisi.
Laiks ir, ka Tas Kungs Savu darbu dara; tie lauzuši Tavu bauslību.
127 Sentähden minä rakastan sinun käskyjäsi enemmän kuin kultaa, enemmän kuin puhtainta kultaa.
Tādēļ es mīļoju Tavu bauslību vairāk nekā zeltu un šķīstu zeltu.
128 Sentähden minä vaellan kaikessa suoraan, kaikkien sinun asetuksiesi mukaan; kaikkia valheen teitä minä vihaan.
Tādēļ es turu visas pavēles par it taisnām; ikkatru viltus ceļu es ienīstu.
129 Ihmeelliset ovat sinun todistuksesi, sentähden minun sieluni ottaa niistä vaarin.
Tavas liecības ir brīnišķas, tādēļ mana dvēsele tās tur.
130 Kun sinun sanasi avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä.
Kad Tavi Vārdi atveras, tad tie apgaismo un dara vientiesīgos gudrus.
131 Minä avaan suuni ja huohotan, sillä minä halajan sinun käskyjäsi.
Savu muti es atdaru ilgodamies, jo Tavu baušļu man gribās.
132 Käänny minun puoleeni, ole minulle armollinen, niinkuin on oikein niitä kohtaan, jotka sinun nimeäsi rakastavat.
Griezies pie manis un esi man žēlīgs, kā Tu mēdzi darīt tiem, kas Tavu vārdu mīl.
133 Tee minun askeleeni vakaviksi sanallasi äläkä salli minkään vääryyden minua hallita.
Stiprini manus soļus iekš Taviem vārdiem, un lai ļaunums nevalda pār mani.
134 Päästä minut ihmisten sorrosta, niin minä noudatan sinun asetuksiasi.
Atpestī mani no cilvēku spaidiem, tad es turēšu Tavas pavēles.
135 Kirkasta kasvosi palvelijallesi ja opeta minulle käskysi.
Apgaismo Savu vaigu pār Savu kalpu un māci man Tavus likumus.
136 Minun silmistäni vuotavat kyynelvirrat, kun sinun lakiasi ei noudateta.
Manas acis izraud asaru upes, tāpēc ka netur Tavu bauslību.
137 Sinä olet vanhurskas, Herra, ja sinun tuomiosi ovat oikeat.
Kungs, Tu esi taisns un Tavas tiesas ir taisnas.
138 Sinä olet säätänyt todistuksesi vanhurskaudessa ja suuressa uskollisuudessa.
Taisnībā Tu esi piekodinājis un lielā patiesībā Savas liecības.
139 Minun kiivauteni kuluttaa minut, sillä minun vihamieheni unhottavat sinun sanasi.
Mans karstums mani gandrīz nomācis, tāpēc ka mani pretinieki aizmirst Tavus vārdus.
140 Sinun sanasi on hyvin koeteltu, ja sinun palvelijasi rakastaa sitä.
Tavi Vārdi ir ļoti šķīsti, un Tavs kalps tos mīļo.
141 Minä olen vähäinen ja halveksittu, mutta minä en unhota sinun asetuksiasi.
Es esmu mazs un nievāts, bet Tavas pavēles es neaizmirstu.
142 Sinun vanhurskautesi on iankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakisi on totuus.
Tava taisnība ir taisnība mūžīgi, un Tava bauslība ir patiesība.
143 Hätä ja ahdistus ovat minut saavuttaneet, mutta sinun käskysi ovat minun iloni.
Bēdas un bailes man uzgājušas, bet Tavi baušļi ir mans prieks.
144 Sinun todistuksesi ovat iankaikkisesti vanhurskaat; anna minulle ymmärrys, että minä eläisin.
Tavu liecību taisnība ir mūžīga; liec man to saprast, tad es dzīvošu.
145 Kaikesta sydämestäni minä huudan; vastaa minulle, Herra. Minä tahdon ottaa sinun käskyistäsi vaarin.
Es saucu no visas sirds, paklausi mani, Kungs, tad es turēšu Tavus likumus.
146 Minä huudan sinua, pelasta minut, niin minä noudatan sinun todistuksiasi.
Es Tevi piesaucu, palīdzi man, ka turu Tavas liecības.
147 Jo ennen aamun valkenemista minä huudan, sinun sanoihisi minä panen toivoni.
Es nāku ar mazu gaismiņu un kliedzu; uz Tavu Vārdu es ceru.
148 Jo ennen yön vartiohetkiä minun silmäni tutkistelevat sinun puhettasi.
Agri manas acis mostas, pārdomāt Tavus Vārdus.
149 Kuule minun ääneni armosi jälkeen; Herra, virvoita minua oikeutesi mukaan.
Klausi manu balsi pēc Tavas žēlastības; Kungs, atspirdzini mani pēc Tavām tiesām.
150 Lähellä ovat ilkeät vainoojat, jotka ovat kaukana sinun laistasi.
Kas dzenās pēc blēdības, tie laužās uz mani, tie atkāpjas tālu no Tavas bauslības.
151 Lähellä olet sinä, Herra, ja kaikki sinun käskysi ovat todet.
Kungs, Tu esi tuvu, un visi Tavi baušļi ir patiesība.
152 Jo aikoja minä olen tiennyt sinun todistuksistasi, että sinä olet ne perustanut iäti pysyviksi.
No iesākuma es zinu, ka Tu Savas liecības esi stiprinājis uz mūžību.
153 Katso minun kurjuuttani ja pelasta minut, sillä minä en unhota sinun lakiasi.
Uzlūko manās bēdās un izglāb mani, jo Tavu bauslību es neaizmirstu.
154 Aja minun asiani ja lunasta minut, virvoita minua lupauksesi jälkeen.
Iztiesā Tu manu tiesu un atpestī mani, atspirdzini mani pēc Taviem Vārdiem.
155 Kaukana on pelastus jumalattomista, sillä he eivät kysy sinun käskyjäsi.
Pestīšana paliek tālu no bezdievīgiem, jo tie nemeklē Tavus likumus.
156 Herra, sinun armahtavaisuutesi on suuri, virvoita minua oikeutesi mukaan.
Kungs, liela ir Tava apžēlošanās; atspirdzini mani pēc Tavām tiesām.
157 Monta on minulla vainoojaa ja vihamiestä, mutta sinun todistuksistasi minä en poikkea.
Daudz ir manu vajātāju un pretinieku; bet es neatkāpjos no Tavām liecībām.
158 Minä näen uskottomat, ja minua iljettää, sillä he eivät noudata sinun sanaasi.
Es redzu pārkāpējus, un man sāp, ka tie netur Tavus Vārdus.
159 Huomaa, että minä rakastan sinun asetuksiasi. Herra, virvoita minua armosi jälkeen.
Uzlūko, ka es Tavas pavēles mīļoju; ak Kungs, atspirdzini mani pēc Tavas žēlastības.
160 Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti.
Tavs vārds visnotaļ ir patiesība, un visas Tavas taisnās tiesas paliek mūžīgi.
161 Ruhtinaat vainoavat minua syyttä, mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojasi.
Lieli kungi mani vajā bez vainas, bet mana sirds bīstas no Taviem Vārdiem.
162 Minä riemuitsen sinun puheestasi, niinkuin suuren saaliin saanut.
Es priecājos par Tavu Vārdu, kā kas dabūjis lielu laupījumu.
163 Valhetta minä vihaan ja inhoan, mutta sinun lakiasi minä rakastan.
Es ienīstu melus un turu tos par negantību; Tavu bauslību es mīļoju.
164 Seitsemästi päivässä minä ylistän sinua sinun vanhurskautesi oikeuksien tähden.
Es Tevi teicu septiņkārt dienā par Tavām taisnām tiesām.
165 Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun lakiasi, eikä heille kompastusta tule.
Kas Tavu bauslību mīļo, tiem ir liels miers un tie nekur nepiedurās.
166 Minä odotan sinulta pelastusta, Herra, ja täytän sinun käskysi.
Ak Kungs, es gaidu uz Tavu pestīšanu un daru pēc Taviem baušļiem.
167 Minun sieluni noudattaa sinun todistuksiasi, ja suuresti minä niitä rakastan.
Mana dvēsele tur Tavas liecības, un es tās ļoti mīļoju,
168 Minä noudatan sinun asetuksiasi ja sinun todistuksiasi, sillä kaikki minun tieni ovat sinun edessäsi.
Es pasargu Tavas pavēles un Tavas liecības, jo visi mani ceļi ir Tavā priekšā.
169 Herra, suo minun valitukseni tulla sinun kasvojesi eteen, anna minulle ymmärrys sanasi jälkeen.
Ak Kungs, lai mana saukšana nāk priekš Tava vaiga! Dari mani gudru pēc Tava Vārda!
170 Tulkoon minun anomiseni sinun kasvojesi eteen, pelasta minut lupauksesi mukaan.
Lai mana sirds lūgšana nāk priekš Tava vaiga! Izglāb mani pēc Tava Vārda!
171 Vuodattakoot minun huuleni ylistystä, sillä sinä opetat minulle käskysi.
Manas lūpas teiktin teiks Tavu slavu, kad tu man māci Tavus likumus.
172 Minun kieleni veisatkoon sinun lupauksistasi, sillä kaikki sinun käskysi ovat vanhurskaat.
Mana mēle dziedās no Taviem vārdiem, jo visi Tavi baušļi ir taisnība.
173 Sinun kätesi olkoon minun apuni, sillä minä olen valinnut sinun asetuksesi.
Lai Tava roka man nāk palīgā, jo Tavas pavēles es esmu izredzējies.
174 Minä ikävöitsen pelastusta sinulta, Herra, ja sinun lakisi on minun iloni.
Kungs, man gribās Tavas pestīšanas, un Tava bauslība ir mans prieks.
175 Saakoon minun sieluni elää ja ylistää sinua, ja sinun oikeutesi minua auttakoot.
Lai dzīvo mana dvēsele, ka tā Tevi var teikt, un lai Tavas tiesas man palīdz.
176 Minä olen eksyksissä kuin kadonnut lammas; etsi palvelijaasi, sillä minä en unhota sinun käskyjäsi.
Es maldos kā pazudusi avs, - meklē Savu kalpu, jo es neaizmirstu Tavas pavēles.
