Psalmien 119
1 Autuaat ne, joiden tie on nuhteeton, jotka Herran laissa vaeltavat!
Salige de, hvis Vandel er fulde, som vandrer i HERRENs Lov.
2 Autuaat ne, jotka ottavat vaarin hänen todistuksistaan, jotka etsivät häntä kaikesta sydämestänsä,
Salige de, der agter på hans Vidnesbyrd, søger ham af hele deres Hjerte.
3 jotka eivät vääryyttä tee, vaan vaeltavat hänen teillään!
de, som ikke gør Uret, men vandrer på hans Veje.
4 Sinä olet asetuksesi säätänyt, että niitä tarkasti noudatettaisiin.
Du har givet dine Befalinger, for at de nøje skal holdes.
5 Oi, jospa minun vaellukseni olisi vakaa, niin että noudattaisin sinun käskyjäsi!
O, måtte jeg vandre med faste Skridt, så jeg holder dine Vedtægter!
6 Silloin minä en joudu häpeään, kun katselen kaikkia sinun käskyjäsi.
Da skulde jeg ikke blive til - Skamme, thi jeg så hen til alle dine Bud.
7 Minä kiitän sinua vilpittömällä sydämellä, kun opin sinun vanhurskautesi oikeudet.
Jeg vil takke dig af oprigtigt Hjerte, når jeg lærer din Retfærds Lovbud.
8 Minä noudatan sinun käskyjäsi, älä minua peräti hylkää.
Jeg vil holde dine Vedtægter, svigt mig dog ikke helt!
9 Kuinka voi nuorukainen pitää tiensä puhtaana? Siten, että hän noudattaa sinun sanaasi.
Hvorledes holder en ung sin Vej ren? Ved at bolde sig efter dit Ord.
10 Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni, älä salli minun eksyä pois sinun käskyistäsi.
Af hele mit Hjerte søger jeg dig, lad mig ikke fare vild fra dine Bud!
11 Minä kätken sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan.
Jeg gemmer dit Ord i mit Hjerte for ikke at synde imod dig.
12 Kiitetty ole sinä, Herra, opeta minulle käskysi.
Lovet være du, HERRE, lær mig dine Vedtægter!
13 Huulillani minä julistan kaikki sinun suusi oikeudet.
Jeg kundgør med mine Læber alle din Munds Lovbud.
14 Minä iloitsen sinun todistustesi tiestä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.
Jeg glæder mig over dine Vidnesbyrds Vej, som var det al Verdens Rigdom.
15 Minä tutkistelen sinun asetuksiasi ja katselen sinun polkujasi.
Jeg vil grunde på dine Befalinger og se til dine Stier.
16 Minä iloitsen sinun käskyistäsi enkä sinun sanaasi unhota.
I dine Vedtægter har jeg min Lyst, jeg glemmer ikke dit Ord.
17 Tee palvelijallesi hyvin, että minä eläisin ja noudattaisin sinun sanaasi.
Und din Tjener at leve, at jeg kan holde dit Ord.
18 Avaa minun silmäni näkemään sinun lakisi ihmeitä.
Oplad mine Øjne, at jeg må skue de underfulde Ting i din Lov.
19 Minä olen muukalainen maan päällä; älä salaa minulta käskyjäsi.
Fremmed er jeg på Jorden, skjul ikke dine Bud for mig!
20 Minun sieluni hiukeaa ikävöidessäni alati sinun oikeuksiasi.
Altid hentæres min Sjæl af Længsel efter dine Lovbud.
21 Sinä nuhtelet julkeita, kirotuita, jotka poikkeavat pois sinun käskyistäsi.
Du truer de frække; forbandede er de, der viger fra dine Bud.
22 Poista minun päältäni häväistys ja ylenkatse, sillä minä otan sinun todistuksistasi vaarin.
Vælt Hån og Ringeagt fra mig, thi jeg agter på dine Vidnesbyrd.
23 Ruhtinaatkin istuvat ja pitävät neuvoa minua vastaan, mutta palvelijasi tutkistelee sinun käskyjäsi.
Om Fyrster oplægger Råd imod mig, grunder din Tjener på dine Vedtægter.
24 Sinun todistuksesi ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani.
Ja, dine Vidnesbyrd er min Lyst, det er dem, der giver mig Råd.
25 Minun sieluni on vaipunut tomuun; virvoita minua sanasi jälkeen.
I Støvet ligger min Sjæl, hold mig i Live efter dit Ord!
26 Minä kerron vaellukseni, ja sinä vastaat minulle; opeta minulle käskysi.
Mine Veje lagde jeg frem, og du bønhørte mig, dine Vedtægter lære du mig.
27 Saata minut ymmärtämään asetustesi tie, niin minä tutkistelen sinun ihmeitäsi.
Lad mig fatte dine Befalingers Vej og grunde på dine Undere.
28 Minun sieluni itkee murheesta; vahvista minua sanasi jälkeen.
Af Kummer græder. min Sjæl, oprejs mig efter dit Ord!
29 Käännä minusta pois valheen tie, ja anna armostasi minulle lakisi.
Lad Løgnens Vej være langt fra mig og skænk mig i Nåde din Lov!
30 Minä olen valinnut totuuden tien, olen asettanut eteeni sinun oikeutesi.
Troskabs Vej har jeg valgt, dine Lovbud attrår jeg.
31 Minä riipun kiinni sinun todistuksissasi, Herra, älä anna minun joutua häpeään.
Jeg hænger ved dine Vidnesbyrd, lad mig ikke beskæmmes, HERRE!
32 Minä juoksen sinun käskyjesi tietä, sillä sinä avarrat minun sydämeni.
Jeg vil løbe dine Buds Vej, thi du giver mit Hjerte at ånde frit.
33 Opeta minulle, Herra, käskyjesi tie, niin minä seuraan sitä loppuun asti.
Lær mig, HERRE, dine Vedtægters Vej, så jeg agter derpå til Enden.
34 Anna minulle ymmärrys ottaakseni sinun laistasi vaarin ja noudattaakseni sitä kaikesta sydämestäni.
Giv mig Kløgt, så jeg agter på din Lov og holder den af hele mit Hjerte.
35 Anna minun vaeltaa sinun käskyjesi polkua, sillä sitä minä halajan.
Før mig ad dine Buds Sti, thi jeg har Lyst til dem.
36 Anna minun sydämeni taipua sinun todistuksiisi, ei väärän voiton puoleen.
Bøj mit Hjerte til dine Vidnesbyrd og ej til uredelig Vinding.
37 Käännä silmäni pois turhuutta katselemasta, anna minun saada virvoitus sinun teilläsi.
Vend mine Øjne bort fra Tant, hold mig i Live ved dit Ord!
38 Anna palvelijallesi toteutua lupauksesi, joka on annettu sinua pelkääville.
Stadfæst for din Tjener dit Ord, så jeg lærer at frygte dig.
39 Poista minusta häväistys, jota pelkään, sillä sinun oikeutesi ovat hyvät.
Hold borte fra mig den Skændsel, jeg frygter, thi dine Lovbud er gode.
40 Katso, minä ikävöitsen sinun asetuksiasi; virvoita minua vanhurskaudellasi.
Se, dine Befalinger længes jeg efter, hold mig i Live ved din Retfærd!
41 Tulkoon minulle sinun armosi, Herra, sinun apusi, sinun lupauksesi jälkeen,
Lad din Miskundhed komme over mig, HERRE, din Frelse efter dit Ord,
42 että minä voisin vastata herjaajalleni; sillä sinun sanaasi minä turvaan.
så jeg har Svar til dem, der spotter mig, thi jeg stoler på dit Ord.
43 Älä ota peräti pois minun suustani totuuden sanaa, sillä sinun oikeuteesi minä panen toivoni.
Tag ikke ganske Sandheds Ord fra min Mund, thi jeg bier på dine Lovbud.
44 Minä tahdon alati noudattaa sinun lakiasi, aina ja iankaikkisesti.
Jeg vil stadig holde din Lov, ja evigt og altid;
45 Silloin minä vaellan avaralla paikalla; sillä sinun asetuksiasi minä kysyn.
jeg vil vandre i åbent Land, thi dine Befalinger ligger mig på Sinde.
46 Minä puhun sinun todistuksistasi kuningasten edessä, enkä häpeään joudu.
Jeg vil tale om dine Vidnesbyrd for Konger uden at blues;
47 Minä iloitsen sinun käskyistäsi, jotka ovat minulle rakkaat.
jeg vil fryde mig over dine Bud, som jeg højlige elsker;
48 Minä kohotan käteni sinun käskyjesi puoleen, jotka ovat minulle rakkaat, ja tutkistelen sinun säädöksiäsi.
jeg vil udrække Hænderne mod dine Bud og grunde på dine Vedtægter.
49 Muista sana, jonka olet palvelijallesi puhunut, sillä sinä olet antanut minulle toivon.
Kom Ordet til din Tjener i Hu, fordi du har ladet mig håbe.
50 Se on minun lohdutukseni kurjuudessani, että sinun lupauksesi minua virvoittaa.
Det er min Trøst i Nød, at dit Ord har holdt mig i Live.
51 Julkeat pilkkaavat minua kovin, mutta sinun laistasi minä en poikkea.
De frække hånede mig såre, dog veg jeg ej fra din Lov.
52 Herra, minä ajattelen sinun tuomioitasi, tuomioitasi hamasta ikiajoista asti, ja minä saan lohdutuksen.
Dine Lovbud fra fordum, HERRE, kom jeg i Hu og fandt Trøst.
53 Minut valtaa palava vihastus jumalattomien tähden, jotka hylkäävät sinun lakisi.
Harme greb mig over de gudløse, dem, der slipper din Lov.
54 Sinun käskysi ovat minun ylistysvirteni minun muukalaisuuteni majassa.
Dine vedtægter blev mig til Sange i min Udlændigheds Hus.
55 Yöllä minä ajattelen sinun nimeäsi, Herra, ja minä noudatan sinun lakiasi.
Om Natten kom jeg dit Navn i Hu, HERRE, jeg holdt din Lov.
56 Tämä on minun osakseni suotu: että otan vaarin sinun asetuksistasi.
Det blev min lykkelige Lod: at agte på dine Befalinger.
57 Herra on minun osani; minä olen päättänyt noudattaa sinun sanojasi.
Min Del er HERREN, jeg satte mig for at holde dine Ord.
58 Minä etsin sinun mielisuosiotasi kaikesta sydämestäni; ole minulle armollinen lupauksesi mukaan.
Jeg bønfaldt dig af hele mit Hjerte, vær mig nådig efter dit Ord!
59 Minä tutkin teitäni, ja käännän askeleeni sinun todistustesi puoleen.
Jeg overtænkte mine Veje og styred min Fod tilbage til dine Vidnesbyrd.
60 Minä riennän viivyttelemättä noudattamaan sinun käskyjäsi.
Jeg hasted og tøved ikke med at holde dine Bud.
61 Jumalattomain paulat piirittävät minua, mutta minä en unhota sinun lakiasi.
De gudløses Snarer omgav mig, men jeg glemte ikke din Lov.
62 Puoliyöstä minä nousen kiittämään sinua sinun vanhurskautesi oikeuksista.
Jeg, står op ved Midnat og takker dig for dine retfærdige Lovbud.
63 Minä olen kaikkien niiden ystävä, jotka sinua pelkäävät ja noudattavat sinun asetuksiasi.
Jeg er Fælle med alle, der frygter dig og holder dine Befalinger.
64 Maa on täynnä sinun laupeuttasi, Herra; opeta minulle käskysi.
Jorden er fuld af din Miskundhed, HERRE, lær mig dine Vedtægter!
65 Sinä osoitat palvelijallesi hyvyyttä sanasi jälkeen, Herra.
Du gjorde vel mod din Tjener, HERRE, efter dit Ord.
66 Opeta minulle hyvä ymmärrys ja tieto, sillä sinun käskyihisi minä panen uskallukseni.
Giv mig Forstand og indsigt, thi jeg tror på dine Bud.
67 Ennenkuin minut nöyryytettiin, minä eksyin, mutta nyt minä noudatan sinun sanaasi.
For jeg blev ydmyget, for jeg vild, nu holder jeg dit Ord.
68 Sinä olet hyvä, ja hyvin sinä teet; opeta minulle käskysi.
God er du og gør godt, lær mig dine Vedtægter!
69 Julkeat tahraavat minua valheillansa, mutta minä otan sinun asetuksistasi vaarin kaikesta sydämestäni.
De frække tilsøler mig med Løgn, men på dine Bud tager jeg hjerteligt Vare.
70 Heidän sydämensä on turta kuin ihra, mutta minä iloitsen sinun laistasi.
Deres Hjerte er dorskt som Fedt, jeg har min Lyst i din Lov.
71 Hyvä oli minulle, että minut nöyryytettiin: niin minä opin sinun käskysi.
Det var godt, at jeg blev ydmyget, så jeg kunde lære dine Vedtægter.
72 Sinun suusi laki on minulle kalliimpi kuin tuhannet kappaleet kultaa ja hopeata.
Din Munds Lov er mig mere værd end Guld og Sølv i Dynger.
73 Sinun kätesi ovat minut tehneet ja valmistaneet; anna minulle ymmärrys oppiakseni sinun käskysi.
Dine Hænder skabte og dannede mig, giv mig Indsigt; så jeg kan lære dine Bud!
74 Sinua pelkääväiset näkevät minut ja iloitsevat, sillä minä panen toivoni sinun sanaasi.
De, der frygter dig, ser mig og glædes, thi jeg bier på dit Ord.
75 Herra, minä tiedän, että sinun tuomiosi ovat vanhurskaat, ja uskollisuudessasi sinä olet minut nöyryyttänyt.
HERRE, jeg ved, at dine Bud er retfærdige, i Trofasthed har du ydmyget mig.
76 Sinun armosi olkoon minun lohdutukseni, niinkuin sinä olet palvelijallesi luvannut.
Lad din Miskundhed være min Trøst efter dit Ord til din Tjener!
77 Tulkoon minulle sinun laupeutesi, että minä eläisin; sillä sinun lakisi on minun iloni.
Din Barmhjertighed finde mig, at jeg må leve, thi din Lov er min Lyst.
78 Joutukoot julkeat häpeään, sillä he sortavat minua syyttä; minä tutkistelen sinun asetuksiasi.
Lad de frække beskæmmes, thi de gør mig skammelig Uret, jeg grunder på dine Befalinger.
79 Kääntykööt minun puolelleni ne, jotka sinua pelkäävät ja jotka sinun todistuksesi tuntevat.
Lad dem, der frygter dig, vende sig til mig, de, der kender dine Vidnesbyrd.
80 Pysyköön sydämeni vakaana sinun käskyissäsi, etten minä häpeään joutuisi.
Lad mit Hjerte være fuldkomment i dine Vedtægter, at jeg ikke skal blive til Skamme.
81 Sinun apuasi minun sieluni ikävöitsee, sinun sanaasi minä panen toivoni.
Efter din Frelse længes min Sjæl, jeg bier på dit Ord.
82 Minun silmäni ikävöitsevät sinun sanaasi; minä kysyn: "Milloin lohdutat minua?"
Mine Øjne længes efter dit Ord og siger: "Hvornår mon du trøster mig?"
83 Sillä minä olen kuin nahkaleili savussa, mutta sinun käskyjäsi minä en unhota.
Thi jeg er som en Lædersæk i Røg, men dine Vedtægter glemte jeg ikke.
84 Kuinka harvat ovat palvelijasi päivät! Milloin sinä tuomitset minun vainoojani?
Hvor langt er vel din Tjeners Liv? Når vil du dømme dem, der forfølger mig?
85 Julkeat kaivavat minulle kuoppia, ne, jotka eivät elä sinun lakisi mukaan.
De frække grov mig Grave, de, som ej følger din Lov.
86 Kaikki sinun käskysi ovat todet; syyttä he minua vainoavat; auta minua.
Alle dine Bud er trofaste, med Løgn forfølger man mig, o hjælp mig!
87 He ovat minut miltei tuhonneet tässä maassa, mutta minä en ole hyljännyt sinun asetuksiasi.
De har næsten tilintetgjort mig på Jorden, men dine Befalinger slipper jeg ikke.
88 Virvoita minua armosi jälkeen, niin minä noudatan sinun suusi todistuksia.
Hold mig i Live efter din Miskundhed, at jeg kan holde din Munds Vidnesbyrd.
89 Iankaikkisesti pysyy sinun sanasi, Herra, vahvana taivaissa.
HERRE, dit Ord er evigt, står fast i Himlen.
90 Sinun uskollisuutesi kestää polvesta polveen, sinä perustit maan, ja se pysyy.
Din Trofasthed varer fra Slægt til Slægt, du grundfæsted Jorden, og den står fast.
91 Sinun järjestyksesi mukaan ne pysyvät vielä tänä päivänä, sillä ne kaikki ovat sinun palvelijoitasi.
Dine Lovbud står fast, de holder dine Tjenere oppe.
92 Ellei sinun lakisi olisi ollut minun iloni, olisin menehtynyt kurjuuteeni.
Havde din Lov ej været min Lyst, da var jeg omkommet i min Elende.
93 En minä ikinä unhota sinun asetuksiasi, sillä niillä sinä minua virvoitat.
Aldrig i Evighed glemmer jeg dine Befalinger, thi ved dem holdt du mig i Live.
94 Sinun omasi minä olen, pelasta minut, sillä sinun asetuksiasi minä kysyn.
Din er jeg, frels mig, thi dine Befalinger ligger mig på Sinde.
95 Jumalattomat väijyvät minua, tuhotakseen minut, mutta minä tarkkaan sinun todistuksiasi.
De gudløse lurer på at lægge mig øde, dine Vidnesbyrd mærker jeg mig.
96 Kaikella täydellisellä on rajansa-sen olen nähnyt-mutta sinun käskysi ovat ylen avarat.
For alting så jeg en Grænse, men såre vidt rækker dit Bud.
97 Kuinka sinun lakisi onkaan minulle rakas! Kaiken päivää minä sitä tutkistelen.
Hvor elsker jeg dog din Lov! Hele Dagen grunder jeg på den.
98 Sinun käskysi tekevät minut vihollisiani viisaammaksi, sillä ne ovat minun omani iankaikkisesti.
Dit Bud har gjort mig visere end mine Fjender, thi det er for stedse mit.
99 Minä olen kaikkia opettajiani taitavampi, sillä minä tutkistelen sinun todistuksiasi.
Jeg er klogere end alle mine Lærere, thi jeg grunder på dine Vidnesbyrd.
100 Minä olen ymmärtäväisempi kuin vanhat, sillä minä otan vaarin sinun asetuksistasi.
Jeg har mere Forstand end de gamle; jeg agter på dine Bud.
101 Minä pidätän jalkani kaikilta pahoilta teiltä, noudattaakseni sinun sanaasi.
Jeg holder min Fod fra hver Vej, som er ond, at jeg kan holde dit Ord.
102 Minä en poikkea sinun oikeuksistasi, sillä sinä neuvot minua.
Fra dine Lovbud veg jeg ikke, thi du underviste mig.
103 Kuinka makeat ovat minulle sinun lupauksesi! Ne ovat hunajaa makeammat minun suussani.
Hvor sødt er dit Ord for min Gane, sødere end Honning for min Mund.
104 Sinun asetuksistasi minä saan ymmärrystä; sentähden minä vihaan kaikkia valheen teitä.
Ved dine Befalinger fik jeg Forstand, så jeg hader al Løgnens Vej.
105 Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni.
Dit Ord er en Lygte for min Fod, et Lys på min Sti.
106 Minä olen vannonut ja tahdon sen täyttää: noudattaa sinun vanhurskautesi oikeuksia.
Jeg svor en Ed og holdt den: at følge dine retfærdige Lovbud.
107 Minä olen kovin vaivattu; Herra, virvoita minua sanasi jälkeen.
Jeg er såre ydmyget, HERRE, hold mig i Live efter dit Ord!
108 Kelvatkoot sinulle, Herra, minun suuni vapaaehtoiset uhrit, ja opeta minulle oikeutesi.
Lad min Munds frivillige Ofre behage dig, HERRE, og lær mig dine Lovbud!
109 Minun henkeni häälyy alati kämmenelläni, mutta sinun lakiasi minä en unhota.
Altid går jeg med Livet i Hænderne, men jeg glemte ikke din Lov.
110 Jumalattomat virittävät pauloja minun eteeni, mutta sinun asetuksistasi minä en eksy.
De gudløse lægger Snarer for mig, men fra dine Befalinger for jeg ej vild.
111 Sinun todistuksesi ovat minun ikuinen perintöosani, sillä ne ovat minun sydämeni ilo.
Dine Vidnesbyrd fik jeg til evigt Eje, thi de er mit Hjertes Glæde.
112 Minä olen taivuttanut sydämeni pitämään sinun käskysi, aina ja loppuun asti.
Jeg bøjed mit Hjerte til at holde dine Vedtægter for evigt til Enden.
113 Kaksimielisiä minä vihaan, mutta sinun lakiasi minä rakastan.
Jeg hader tvesindet Mand, men jeg elsker din Lov.
114 Sinä olet minun suojani ja kilpeni, sinun sanaasi minä panen toivoni.
Mit Skjul og mit Skjold er du, jeg bier på dit Ord.
115 Luopukaa minusta, te pahantekijät, minä tahdon ottaa Jumalani käskyistä vaarin.
Vig fra mig, I, som gør ondt, jeg vil holde min Guds Bud.
116 Tue minua lupauksesi jälkeen, että minä eläisin, äläkä anna minun joutua toivossani häpeään.
Støt mig efter dit Ord, at jeg må leve, lad mig ikke beskæmmes i mit Håb!
117 Vahvista minua, että minä pelastuisin, niin minä katselen alati sinun käskyjäsi.
Hold mig oppe, at jeg må frelses og altid have min Lyst i dine Vedtægter!
118 Sinä hylkäät kaikki, jotka sinun käskyistäsi eksyvät, sillä heidän kavaluutensa on turha.
Du forkaster alle, der farer vild fra dine Vedtægter, thi de higer efter Løgn.
119 Kaikki maan jumalattomat sinä heität pois niinkuin kuonan; sentähden minä rakastan sinun todistuksiasi.
For Slagger regner du alle Jordens gudløse, derfor elsker jeg dine Vidnesbyrd.
120 Sinun peljättävyytesi edessä minun ruumiini vapisee, ja minä pelkään sinun tuomioitasi.
Af Rædsel for dig gyser mit Kød, og jeg frygter for dine Lovbud.
121 Minä teen oikeuden ja vanhurskauden, älä jätä minua sortajaini käsiin.
Ret og Skel har jeg gjort, giv mig ikke hen til dem, der trænger mig!
122 Ole palvelijasi puolusmies hänen parhaaksensa, älä salli julkeain minua sortaa.
Gå i Borgen for din Tjener, lad ikke de frække trænge mig!
123 Minun silmäni hiueten halajavat sinun apuasi ja sinun vanhurskaita lupauksiasi.
Mine Øjne vansmægter efter din Frelse og efter dit Retfærds Ord.
124 Tee palvelijallesi armosi jälkeen ja opeta minulle käskysi.
Gør med din Tjener efter din Miskundhed og lær mig dine Vedtægter!
125 Minä olen sinun palvelijasi, anna minulle ymmärrys, että minä sinun todistuksesi tuntisin.
Jeg er din Tjener, giv mig Indsigt, at jeg må kende dine Vidnesbyrd!
126 On aika Herran tehdä tekonsa: he ovat rikkoneet sinun lakisi.
Det er Tid for HERREN at gribe ind, de har krænket din Lov.
127 Sentähden minä rakastan sinun käskyjäsi enemmän kuin kultaa, enemmän kuin puhtainta kultaa.
Derfor elsker jeg dine Bud fremfor Guld og Skatte.
128 Sentähden minä vaellan kaikessa suoraan, kaikkien sinun asetuksiesi mukaan; kaikkia valheen teitä minä vihaan.
Derfor følger jeg oprigtigt alle dine Befalinger og hader hver Løgnens Sti.
129 Ihmeelliset ovat sinun todistuksesi, sentähden minun sieluni ottaa niistä vaarin.
Underfulde er dine Vidnesbyrd, derfor agted min Sjæl på dem.
130 Kun sinun sanasi avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä.
Tydes dine Ord, så bringer de Lys, de giver enfoldige Indsigt.
131 Minä avaan suuni ja huohotan, sillä minä halajan sinun käskyjäsi.
Jeg åbned begærligt min Mund, thi min Attrå stod til dine Bud.
132 Käänny minun puoleeni, ole minulle armollinen, niinkuin on oikein niitä kohtaan, jotka sinun nimeäsi rakastavat.
Vend dig til mig og vær mig nådig, som Ret er for dem, der elsker dit Navn!
133 Tee minun askeleeni vakaviksi sanallasi äläkä salli minkään vääryyden minua hallita.
Lad ved dit Ord mine Skridt blive faste og ingen Uret få Magten over mig!
134 Päästä minut ihmisten sorrosta, niin minä noudatan sinun asetuksiasi.
Udløs mig fra Menneskers Vold, at jeg må holde dine Befalinger!
135 Kirkasta kasvosi palvelijallesi ja opeta minulle käskysi.
Lad dit Ansigt lyse over din Tjener og lær mig dine Vedtægter!
136 Minun silmistäni vuotavat kyynelvirrat, kun sinun lakiasi ei noudateta.
Vand i Strømme græder mine Øjne, fordi man ej holder din Lov.
137 Sinä olet vanhurskas, Herra, ja sinun tuomiosi ovat oikeat.
Du er retfærdig, HERRE, og retvise er dine Lovbud.
138 Sinä olet säätänyt todistuksesi vanhurskaudessa ja suuressa uskollisuudessa.
Du slog dine Vidnesbyrd fast ved Retfærd og Troskab så såre.
139 Minun kiivauteni kuluttaa minut, sillä minun vihamieheni unhottavat sinun sanasi.
Min Nidkærhed har fortæret mig, thi mine Fjender har glemt dine Ord.
140 Sinun sanasi on hyvin koeteltu, ja sinun palvelijasi rakastaa sitä.
Dit Ord er fuldkommen rent, din Tjener elsker det.
141 Minä olen vähäinen ja halveksittu, mutta minä en unhota sinun asetuksiasi.
Ringe og ussel er jeg, men dine Befalinger glemte jeg ikke.
142 Sinun vanhurskautesi on iankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakisi on totuus.
Din Retfærd er Ret for evigt, din Lov er Sandhed.
143 Hätä ja ahdistus ovat minut saavuttaneet, mutta sinun käskysi ovat minun iloni.
Trængsel og Angst har ramt mig, men dine Bud er min Lyst.
144 Sinun todistuksesi ovat iankaikkisesti vanhurskaat; anna minulle ymmärrys, että minä eläisin.
Dine Vidnesbyrd er Ret for evigt, giv mig indsigt, at jeg må leve!
145 Kaikesta sydämestäni minä huudan; vastaa minulle, Herra. Minä tahdon ottaa sinun käskyistäsi vaarin.
Jeg råber af hele mit Hjerte, svar mig, HERRE, jeg agter på dine Vedtægter.
146 Minä huudan sinua, pelasta minut, niin minä noudatan sinun todistuksiasi.
Jeg råber til dig, o frels mig, at jeg kan holde dine Vidnesbyrd!
147 Jo ennen aamun valkenemista minä huudan, sinun sanoihisi minä panen toivoni.
Årle råber jeg til dig om Hjælp, og bier på dine Ord.
148 Jo ennen yön vartiohetkiä minun silmäni tutkistelevat sinun puhettasi.
Før Nattevagtstimerne våger mine Øjne for at grunde på dit Ord.
149 Kuule minun ääneni armosi jälkeen; Herra, virvoita minua oikeutesi mukaan.
Hør mig efter din Miskundhed, HERRE, hold mig i Live efter dit Lovbud!
150 Lähellä ovat ilkeät vainoojat, jotka ovat kaukana sinun laistasi.
De, der skændigt forfølger mig, er mig nær, men de er langt fra din Lov.
151 Lähellä olet sinä, Herra, ja kaikki sinun käskysi ovat todet.
Nær er du, o HERRE, og alle dine Bud er Sandhed.
152 Jo aikoja minä olen tiennyt sinun todistuksistasi, että sinä olet ne perustanut iäti pysyviksi.
For længst vandt jeg Indsigt af dine Vidnesbyrd, thi du har grundfæstet dem for evigt.
153 Katso minun kurjuuttani ja pelasta minut, sillä minä en unhota sinun lakiasi.
Se min Elende og fri mig, thi jeg glemte ikke din Lov.
154 Aja minun asiani ja lunasta minut, virvoita minua lupauksesi jälkeen.
Før min Sag og udløs mig, hold mig i Live efter dit Ord!
155 Kaukana on pelastus jumalattomista, sillä he eivät kysy sinun käskyjäsi.
Frelsen er langt fra de gudløse, thi dine Vedtægter ligger dem ikke, på Sinde.
156 Herra, sinun armahtavaisuutesi on suuri, virvoita minua oikeutesi mukaan.
Din Barmhjertighed er stor, o HERRE, hold mig i Live efter dine Lovbud!
157 Monta on minulla vainoojaa ja vihamiestä, mutta sinun todistuksistasi minä en poikkea.
Mange forfølger mig og er mig fjendske, fra dine Vidnesbyrd veg jeg ikke.
158 Minä näen uskottomat, ja minua iljettää, sillä he eivät noudata sinun sanaasi.
Jeg væmmes ved Synet af troløse, der ikke holder dit Ord.
159 Huomaa, että minä rakastan sinun asetuksiasi. Herra, virvoita minua armosi jälkeen.
Se til mig, thi jeg elsker dine Befalinger, HERRE, hold mig i Live efter din Miskundhed!
160 Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti.
Summen af dit Ord er Sandhed, og alt dit retfærdige Lovbud varer evigt.
161 Ruhtinaat vainoavat minua syyttä, mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojasi.
Fyrster forfulgte mig uden Grund, men mit Hjerte frygted dine Ord.
162 Minä riemuitsen sinun puheestasi, niinkuin suuren saaliin saanut.
Jeg glæder mig over dit Ord som en, der har gjort et vældigt Bytte.
163 Valhetta minä vihaan ja inhoan, mutta sinun lakiasi minä rakastan.
Jeg hader og afskyr Løgn, din Lov har jeg derimod kær.
164 Seitsemästi päivässä minä ylistän sinua sinun vanhurskautesi oikeuksien tähden.
Jeg priser dig syv Gange daglig for dine retfærdige Lovbud.
165 Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun lakiasi, eikä heille kompastusta tule.
Megen Fred har de, der elsker din Lov, og intet bliver til Anstød for dem.
166 Minä odotan sinulta pelastusta, Herra, ja täytän sinun käskysi.
Jeg håber på din Frelse, HERRE, og jeg har holdt dine Bud.
167 Minun sieluni noudattaa sinun todistuksiasi, ja suuresti minä niitä rakastan.
Min Sjæl har holdt dine Vidnesbyrd, jeg har dem såre kære.
168 Minä noudatan sinun asetuksiasi ja sinun todistuksiasi, sillä kaikki minun tieni ovat sinun edessäsi.
Jeg holder dine Befalinger og Vidnesbyrd, thi du kender alle mine Veje.
169 Herra, suo minun valitukseni tulla sinun kasvojesi eteen, anna minulle ymmärrys sanasi jälkeen.
Lad min Klage nå frem for dit Åsyn, HERRE, giv mig Indsigt efter dit Ord!
170 Tulkoon minun anomiseni sinun kasvojesi eteen, pelasta minut lupauksesi mukaan.
Lad min Bøn komme frem for dit Åsyn, frels mig efter dit Ord!
171 Vuodattakoot minun huuleni ylistystä, sillä sinä opetat minulle käskysi.
Mine Læber skal synge din Pris, thi du lærer mig dine Vedtægter.
172 Minun kieleni veisatkoon sinun lupauksistasi, sillä kaikki sinun käskysi ovat vanhurskaat.
Min Tunge skal synge om dit Ord, thi alle dine Bud er Retfærd.
173 Sinun kätesi olkoon minun apuni, sillä minä olen valinnut sinun asetuksesi.
Lad din Hånd være mig til Hjælp, thi jeg valgte dine Befalinger.
174 Minä ikävöitsen pelastusta sinulta, Herra, ja sinun lakisi on minun iloni.
Jeg længes efter din Frelse, HERRE, og din Lov er min Lyst.
175 Saakoon minun sieluni elää ja ylistää sinua, ja sinun oikeutesi minua auttakoot.
Gid min Sjæl må leve, at den kan prise dig, og lad dine Lovbud være min Hjælp!
176 Minä olen eksyksissä kuin kadonnut lammas; etsi palvelijaasi, sillä minä en unhota sinun käskyjäsi.
Farer jeg vild som det tabte Får, så opsøg din Tjener, thi jeg glemte ikke dine Bud.
