Psalmien 116

1 Minä rakastan Herraa, sillä hän kuulee minun ääneni ja rukoukseni;

Halleluja! Jeg elsker Herren, thi han hører min røst, min tryglende bøn,

2 sillä hän on kallistanut korvansa minun puoleeni, ja minä huudan häntä avuksi kaiken elinaikani.

ja, han bøjed sit Øre til mig, jeg påkaldte HERRENs Navn.

3 Kuoleman paulat piirittivät minut, tuonelan ahdistukset kohtasivat minua; minä jouduin hätään ja murheeseen. (Sheol h7585)

Dødens Bånd omspændte mig, Dødsrigets Angster greb mig, i Trængsel og Nød var jeg stedt. (Sheol h7585)

4 Mutta minä huusin avukseni Herran nimeä: "Oi Herra, pelasta minun sieluni!"

Jeg påkaldte HERRENs Navn: "Ak, HERRE, frels min Sjæl!"

5 Herra on armollinen ja vanhurskas, meidän Jumalamme on laupias.

Nådig er HERREN og retfærdig, barmhjertig, det er vor Gud;

6 Herra varjelee yksinkertaiset; minä olin viheliäinen, mutta hän auttoi minua.

HERREN vogter enfoldige, jeg var ringe, dog frelste han mig.

7 Palaja, sieluni, takaisin lepoosi, sillä Herra on tehnyt sinulle hyvin.

Vend tilbage, min Sjæl, til din Ro, thi HERREN har gjort vel imod dig!

8 Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun silmäni kyynelistä, jalkani kompastumasta.

Ja, han fried min Sjæl fra Døden, mit Øje fra Gråd, min Fod fra Fald.

9 Minä saan vaeltaa Herran kasvojen edessä elävien maassa.

Jeg vandrer for HERRENs Åsyn udi de levendes Land;

10 Minä uskon, sentähden minä puhun, minä, joka olin kovin vaivattu.

jeg troede, derfor talte jeg, såre elendig var jeg,

11 Minä sanoin hädässäni: "Kaikki ihmiset ovat valhettelijoita".

sagde så i min Angst: "Alle Mennesker lyver!"

12 Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa minua kohtaan?

Hvorledes skal jeg gengælde HERREN alle hans Velgerninger mod mig?

13 Minä kohotan pelastuksen maljan ja huudan avukseni Herran nimeä.

Jeg vil løfte Frelsens Bæger og påkalde HERRENs Navn.

14 Minä täytän lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä.

Jeg vil indfri HERREN mine Løfter i Påsyn af alt hans Folk.

15 Kallis on Herran silmissä hänen hurskaittensa kuolema.

Kostbar i HERRENs Øjne er hans frommes Død.

16 Oi Herra, minä olen sinun palvelijasi, sinun palvelijasi minä olen, sinun palvelijattaresi poika! Sinä päästit minun siteeni.

Ak, HERRE, jeg er jo din Tjener, din Tjener, din Tjenerindes Søn, mine Lænker har du løst.

17 Sinulle minä uhraan kiitosuhrin ja huudan avukseni Herran nimeä.

Jeg vil ofre dig Lovprisningsoffer og påkalde HERRENs Navn;

18 Minä täytän lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä

mine Løfter vil jeg indfri HERREN i Påsyn af alt hans Folk

19 Herran huoneen esikartanoissa, sinun keskelläsi, Jerusalem. Halleluja!

i HERRENs Hus's Forgårde og i din Midte, Jerusalem!