< Psalmien 115 >
1 Älä meille, Herra, älä meille, vaan omalle nimellesi anna kunnia armosi ja totuutesi tähden.
Ne mums, ak Kungs! ne mums, bet Savam vārdam dod godu, pēc Savas žēlastības un patiesības.
2 Miksi pakanat saisivat sanoa: "Missä on heidän Jumalansa?"
Kāpēc pagāniem būs sacīt: kur nu ir viņu Dievs?
3 Meidän Jumalamme on taivaissa; mitä ikinä hän tahtoo, sen hän tekee.
Bet mūsu Dievs ir debesīs; visu, ko Viņš grib, to Viņš dara.
4 Mutta heidän epäjumalansa ovat hopeata ja kultaa, ihmiskätten tekoa.
Viņu dievekļi ir sudrabs un zelts, cilvēku roku darbs.
5 Niillä on suu, mutta eivät ne puhu, niillä on silmät, mutta eivät näe.
Tiem ir mute, bet tie nerunā, tiem ir acis, bet tie neredz;
6 Niillä on korvat, mutta eivät kuule, niillä on nenä, mutta eivät hajua tunne.
Tiem ir ausis un tie nedzird, tiem ir deguns un tie neož;
7 Niiden kädet eivät koske, niiden jalat eivät astu, ei tule ääntä niiden kurkusta.
Rokas tiem ir, bet tie netausta; tiem ir kājas, bet tie nestaigā; tie nerunā ar savu rīkli.
8 Niiden kaltaisia ovat niiden tekijät ja kaikki, jotka turvaavat niihin.
Kas tos taisa, ir tādi pat kā viņi, tādi pat visi, kas uz tiem paļaujas.
9 Israel, turvaa Herraan-hän on heidän apunsa ja kilpensä.
Israēl, cerē uz To Kungu! Viņš tiem ir palīgs un priekšturamās bruņas.
10 Te, Aaronin suku, turvatkaa Herraan-hän on heidän apunsa ja kilpensä.
Ārona nams, cerē uz To Kungu! Viņš tiem ir palīgs un priekšturamās bruņas.
11 Te, Herraa pelkääväiset, turvatkaa Herraan-hän on heidän apunsa ja kilpensä.
Jūs visi, kas To Kungu bīstaties, cerējiet uz To Kungu! Viņš tiem ir palīgs un priekšturamās bruņas.
12 Herra muistaa meitä ja siunaa, hän siunaa Israelin sukua, hän siunaa Aaronin sukua,
Tas Kungs mūs piemin un mūs svētī; Viņš svētīs Israēla namu, Viņš svētīs Ārona namu.
13 hän siunaa niitä, jotka Herraa pelkäävät, niin pieniä kuin suuriakin.
Viņš tos svētīs, kas To Kungu bīstas, ir mazus, ir lielus.
14 Herra lisätköön teitä, sekä teitä että teidän lapsianne.
Tas Kungs lai jūs vairo, jūs un jūsu bērnus.
15 Te olette Herran siunatut, hänen, joka on tehnyt taivaan ja maan.
Jūs esat Tā Kunga svētītie; Viņš radījis debesis un zemi.
16 Taivas on Herran taivas, mutta maan hän on antanut ihmisten lapsille.
Debesu debesis Tam Kungam pieder, bet zemi Viņš devis cilvēku bērniem.
17 Eivät kuolleet ylistä Herraa, ei kukaan hiljaisuuteen astuneista.
Nomirušie To Kungu neslavēs nedz tie, kas nogrimuši klusumā.
18 Mutta me, me kiitämme Herraa, nyt ja iankaikkisesti. Halleluja!
Bet mēs gribam slavēt To Kungu, no šī laika mūžīgi. Alleluja!