Psalmien 109
1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Jumala, minun ylistykseni, älä ole vaiti.
[Psalm lal David] Nga kaksakin kom, O God; nikmet mutana misla!
2 Sillä he ovat avanneet minua vastaan jumalattoman ja petollisen suun, he puhuttelevat minua valheen kielellä.
Mwet koluk ac mwet kikiap elos lainyu. Elos fahk kas kikiap keik,
3 Vihan sanoilla he ovat minut piirittäneet, ja syyttä he sotivat minua vastaan.
Ac elos fahk kas koluk keik — Elos lainyu ke wangin sripa.
4 Rakkauteni palkaksi he minua vainoavat, mutta minä ainoastaan rukoilen.
Nga ne lungse elos ac pre kaclos A elos nu srungayu na.
5 He kostavat minulle hyvän pahalla ja rakkauteni vihalla.
Elos folokin orekma wo luk ke orekma koluk, Ac srungayu ke nga lungse elos.
6 Aseta jumalaton mies häntä vastaan, ja seisokoon syyttäjä hänen oikealla puolellansa.
Sulela sie mwet nununku sesuwos in nununku mwet lokoalok luk, Ac lela sie mwet su srungal in tafwel.
7 Oikeuden edessä hän joutukoon syyhyn, ja hänen rukouksensa tulkoon synniksi.
Lela in nununkeyuk el ac koneyukyak tuh na oasr mwatal. Lela God Elan akilen lah kas in pre lal uh oana sie ma koluk.
8 Hänen päivänsä olkoot harvat, ottakoon toinen hänen kaitsijatoimensa.
Lela tuh in fototo moul lal; Ac lela siena mwet in eis acn sel!
9 Tulkoot hänen lapsensa orvoiksi ja hänen vaimonsa leskeksi.
Lela tuh tulik natul in mukaimtal, Ac mutan kial in katinmas!
10 Kierrelkööt hänen lapsensa alati kerjäten, anelkoot kaukana kotinsa raunioilta.
Lela tulik natul in mwet takusrkusr ac mwet ngusr; Lela tuh elos in lillilyak liki mahnum in lohm elos muta loac.
11 Anastakoon koronkiskuri kaiken hänen omansa, ja riistäkööt vieraat hänen vaivannäkönsä.
Lela tuh mwet el orek soemoul yoro in eisla ma lal nukewa, Ac lela tuh mwetsac in eis woiyen orekma lal.
12 Älköön kukaan osoittako hänelle laupeutta, älköönkä kukaan armahtako hänen orpojansa.
Lela in wangin mwet sifilpa kulang nu sel Ac in wangin pac mwet lohang nu sin tulik mukaimtal natul uh.
13 Hänen jälkeläisensä hävitkööt sukupuuttoon, pyyhittäköön heidän nimensä pois toisessa polvessa.
Lela tuh fwil natul nukewa in misa, Ac in mulkinyukla inel ke fwil se tokol.
14 Hänen isiensä rikkomukset pysykööt Herran muistossa, älköönkä hänen äitinsä syntiä pyyhittäkö pois.
Lela tuh LEUM GOD Elan esam na ma koluk lun papa tumal Ac tia nunak munas nu ke ma koluk lun nina kial.
15 Olkoot ne Herran edessä alati, ja hävittäköön hän heidän muistonsa maan päältä.
Lela tuh LEUM GOD Elan esam ma koluk lalos pacl e nukewa, A elos sifacna in iyuklana ac tiana sifil esamyuk!
16 Sillä se mies ei ajatellutkaan tehdä laupeutta, vaan vainosi kurjaa ja köyhää ja sydämen tuskassa olevaa, tappaaksensa hänet.
Mweyen mwet se ingan el tiana nunkauk elan moul in kulang; El akkeokye ac uniya mwet sukasrup, Mwet enenu, ac mwet munas.
17 Hän rakasti kirousta, ja se kohtasi häntä; hän ei huolinut siunauksesta, ja se väistyi hänestä kauas.
El lungse selngawi mwet — lela in selngawiyuk el! El srunga in akinsewowoye mwet — lela in wangin mwet akinsewowoyal!
18 Hän puki kirouksen yllensä niinkuin vaatteensa, ja se meni hänen sisuksiinsa niinkuin vesi ja hänen luihinsa niinkuin öljy.
El oru selnga uh fisrasr oana nuknukyang uh; Lela manol in toki ac arulana sroksroki ke selnga lal, Ac in tilyang nu in sri kacl oana mwe akmusra.
19 Se olkoon hänellä viittana, johon hän verhoutuu, ja vyönä, johon hän aina vyöttäytyy.
Lela selnga lal uh in nokmulla oana nuknuk Ac in losilya oana sie mwe lohl.
20 Tämä olkoon Herralta minun vainoojaini palkka ja niiden, jotka puhuvat pahaa minua vastaan.
LEUM GOD, kalyei mwet lokoalok luk in lumah ingan — Elos su fahk kas koluk lainyu.
21 Mutta sinä, Herra, Herra, auta minua nimesi tähden, sillä sinun armosi on hyvä, pelasta minut.
Tusruktu, O LEUM GOD Fulat luk, kasreyu oana ke kom wulela, Ac moliyula ke wolana lun lungse lom.
22 Sillä minä olen kurja ja köyhä, ja sydämeni on haavoitettu minun rinnassani.
Tuh nga mwet sukasrup ac enenu; Mwe keok luk arulana fakisya insiuk,
23 Minä katoan pois kuin pitenevä varjo, minut pudistetaan pois kuin heinäsirkka.
Ac nga apkuran in wanginla, oana lullul in eku — Ukukla nga, oana sie won srisrik.
24 Polveni horjuvat paastoamisesta, ja minun ruumiini on laihtunut lihattomaksi.
Intik munasla ke wanginla loalok, Ac nga sri na kolo.
25 Ja minä olen joutunut heidän herjattavakseen, minut nähdessään he nyökyttävät päätänsä.
Ke mwet elos liyeyu, elos isrunyu; Elos niwurwur sik ac usruk sifalos.
26 Auta minua, Herra, minun Jumalani, pelasta minut armosi jälkeen;
O LEUM GOD luk, kasreyu; Moliyula ke lungse pwaye lom.
27 ja he saakoot tuta, että tämä on sinun kätesi, että sinä, Herra, sen teit.
Oru tuh mwet lokoalok luk in etu Lah kom pa moliyula uh.
28 Jos he kiroavat, siunaa sinä, jos he nousevat, joutukoot häpeään, mutta palvelijasi saakoon iloita.
Sahp elos ac selngawiyu, tusruktu kom fah akinsewowoyeyu. Lela tuh elos su akkeokyeyu in kutangyukla, Ac lela tuh nga, su mwet kulansap lom, in engan.
29 Olkoon häväistys minun vainoojaini pukuna, ja verhotkoon heitä heidän häpeänsä niinkuin viitta.
Lela mwet lokoalok luk in nukla ke mwekin; Lela elos in nokomang mwekin lalos oana sie nuknuk.
30 Minä suullani kiitän suuresti Herraa, ja monien keskellä minä ylistän häntä.
Nga fah sang kulo nu sin LEUM GOD ke pusra lulap; Nga fah kaksakunul in walil uh,
31 Sillä hän seisoo köyhän oikealla puolella pelastaakseen hänet niistä, jotka hänet tuomitsevat.
Mweyen El kasru el su sukasrup, Ac molella liki poun mwet su kena eisalang nu ke misa.
